ADHD:n perusoireet
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. ADHD:ssa on kolme pääoiretta eli perusoiretta: vaikeus suunnata tarkkaavuutta, vaikeus säädellä aktiivisuutta ja impulsiivisuus.
ADHD on 3–4 prosentilla aikuisista. Aikuisella voi olla kaikki kolme tai vain osa ADHD:n perusoireista. Usein oireita on ollut jo lapsena. Aikuisena ADHD-oireet tuntuvat erilaisilta ja myös näkyvät ulospäin erilaisina.
ADHD:sta johtuvat vaikeudet voivat lisääntyä aikuisena. Tämä johtuu siitä, että aikuisilta odotetaan enemmän kykyä toimia kuin lapsilta. Lisäksi ympäristön antama apu on pienempää aikuisille kuin lapsille.
Vaikeus suunnata tarkkaavuutta
Vaikeus suunnata tarkkaavuutta näkyy niin, että ihmisen on vaikea keskittyä tilanteessa tärkeisiin asioihin. Ihmisen tarkkaavuus suuntautuu herkästi erilaisiin ympäristön ärsykkeisiin, esimerkiksi muiden ihmisten ääniin tai tilan valoihin.
ADHD:ssä ihmisen voi olla vaikea keskittyä pitkään yhteen asiaan. Tämä vaikeus lisääntyy, kun tehtävä ei ole mielenkiintoinen tai tehtävän aihe on tylsä. Toisaalta sama ihminen voi keskittyä pitkään, kun tehtävä on mielenkiintoinen tai aihe on kiinnostava.
Vaikeus suunnata tarkkaavuutta näkyy myös niin, että omaa toimintaa on vaikea suunnitella järjestelmällisesti: mitä kannattaa tehdä ensin, sitten ja lopuksi. Lisäksi ADHD:ssä voi olla vaikeaa siirtyä tehtävän osasta toiseen.
Tämä aiheuttaa juuttumista eli pysähtymistä pidemmäksi aikaa johonkin tehtävän osaan. ADHD:ssä onkin tyypillistä, että erilaiset asiat ja tehtävät jäävät kesken.
Vaikeus suunnata tarkkaavuutta näkyy arjessa niin, että ihmisen on vaikea löytää tavaroita ja tärkeät asiat unohtuvat. ADHD:ssä ihmisen voi olla myös vaikea arvioida aikaa eli sitä, kuinka kauan kestää tehdä jokin asia tai tehtävä. Tämän vuoksi ihmisen voi olla vaikea esimerkiksi ehtiä ajoissa töihin.
Vaikeus säädellä aktiivisuutta
Vaikeus säädellä aktiivisuutta on yleensä yliaktiivisuutta. Se voi näkyä niin, että ihmisen keho on levoton. Silloin ihminen liikkuu koko ajan, koska hänen on vaikea pysähtyä ja olla paikoillaan.
Usein ulospäin näkyvä levottomuus vähenee aikuisilla. Tästä on kuitenkin poikkeuksia ja osalla aikuisista se voi lisääntyä. Yleensä aikuisilla on kuitenkin sisäistä levottomuutta, joka ei näy ulospäin. Ihmisestä vain tuntuu levottomalta ja päässä on paljon ajatuksia. Tämä voi tuntua esimerkiksi siltä, että huoneessa on yhtä aikaa auki sata tv-kanavaa.
Vaikeus säädellä aktiivisuutta voi olla myös aliaktiivisuutta. Tällöin ihmisen on vaikea toimia ja ryhtyä tekemään asioita.
Impulsiivisuus
ADHD:ssä impulsiivisuus voi näkyä niin, että ihmisen on vaikea odottaa omaa vuoroa. Esimerkiksi keskustelussa hänen on vaikea kuunnella toisen ihmisen puheenvuoro loppuun ilman keskeyttämistä.
Impulsiivisuus on myös nopeaa innostumista. Tällöin ihminen toimii tai päättää asioita liian nopeasti ilman harkintaa. Samalla tavalla ihminen voi kyllästyä eli lopettaa nopeasti jonkin toiminnan. Tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että ihminen vaihtaa nopeasti työpaikkoja.
ADHD:ssä tunteet muuttuvat nopeasti ja ne voivat olla voimakkaita. Ihminen myös nauttii asioista, joista saa voimakkaan tuntemuksen ja nopean onnistumisen tunteen.
Hyvinvoinnin perusasiat
Hyvinvoinnin perusasioita ovat riittävä uni, monipuolinen ravinto ja itselle sopiva, säännöllinen liikunta. Hyvinvointia lisäävät myös mielenkiintoinen tekeminen, harrastukset ja sosiaaliset suhteet eli kavereiden kanssa oleminen.
Hyvinvoinnin perusasioista huolehtiminen helpottaa tarkkaavuuden suuntaamista. Esimerkiksi liikunta vähentää kehon levottomuutta, sisäistä levottomuuden tunnetta ja impulsiivisuutta.
Arkitaitoja helpottavat asiat
Arkitaidot tarkoittavat kykyä tehdä joka päivä ja viikko toistuvia arjen asioita. Arkitaitoja ovat esimerkiksi ruoan laittaminen, peseytyminen, nukkumaan meneminen, siivoaminen ja kaupassa käyminen.
Sopivan samanlaisena toistuva päivä- ja viikkorytmi helpottaa arkirutiinien tekemistä. Se tuo arkeen turvallisuutta ja tukee hyvinvointia.
Ajanhallintaa voivat auttaa erilaiset kalenterit. Kalenterin avulla on helppo suunnitella, mitä tekee ja mihin aikaan. Kalenteriin on hyvä merkitä kaikki toistuvat asiat, esimerkiksi laskujen maksaminen ja harrastukset.
Kalenteri voi olla paperinen tai sähköinen. Sähköisen kalenterin etuna on, että sen voi helposti jakaa toisen ihmisen kanssa. Lisäksi siihen voi laittaa erilaisia muistutuksia ja hälytyksiä, jotta saa tehtyä asiat ajoissa.
Ajan huomiointia voi helpottaa myös ajastimien avulla, joissa ajan kuluminen on tehty näkyväksi. Tällaisia ajastimia ovat esimerkiksi tiimalasi ja munakello.
Arkirutiinien tekemistä helpottavat kirjoitetut muistilistat, kuvalliset muistutukset, ääniohjeet ja videot. Ne muistuttavat tekemisestä ja ohjaavat tekemään asioita yksi asia kerrallaan, oikeassa järjestyksessä.
Myös ennakointi ja suunnittelu auttavat arkirutiineissa. Esimerkiksi kahvinkeittimen voi täyttää valmiiksi jo illalla ja aamulla vain painaa sen käyntiin. Lisäksi koko aamupalan voi tehdä valmiiksi jo illalla.
ADHD ja aistikuormitus
Ihmisellä on viisi perusaistia: näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti. Näiden aistien kautta tulevat aistiärsykkeet aiheuttavat aistikuormitusta.
ADHD:ssä ihmisen on vaikeampi käsitellä aistiärsykkeitä kuin ihmisten yleensä. Aivot käsittelevät ADHD:ssä perusaisteista tulevia aistimuksia eri tavalla kuin normaalisti.
ADHD:ssä aivot voivat huomioida aistiärsykkeet joko hyvin voimakkaasti tai hyvin heikosti. Kun ihminen reagoi aistimuksiin voimakkaasti ja nopeasti, puhutaan aistiherkkyydestä. Kun ihminen reagoi aistimuksiin heikosti ja hitaasti, puhutaan vähäaistimisesta.
Aistiherkkyys
Aistiherkkyydessä ihminen voi tuntea aistiärsykkeet myös kipuna. Esimerkiksi ääniherkkyydessä kuuloaisti on tarkka ja äänet voivat aiheuttaa kipua.
Ihminen ei myöskään totu aistiärsykkeisiin, vaan ne häiritsevät jatkuvasti. Esimerkiksi puristava vaate tuntuu koko päivän epämiellyttävältä ja kaupan taustamusiikki vaikeuttaa ostoksiin keskittymistä.
Aistiherkkyydessä ihminen väsyy voimakkaasti aistikuormituksesta. Hän voi myös alkaa vältellä tilanteita, jotka lisäävät aistikuormitusta.
Vähäaistiminen
Vähäaistimisessa ihminen ei havaitse aistiärsykkeitä tai hän reagoi niihin hyvin heikosti. Esimerkiksi ihminen ei tunne kosketusta tai huomaa asioita ympäristössä. Tällöin ihminen voi tarvita voimakkaampia aistiärsykkeitä.
Kun ihminen etsii voimakkaita ja selvästi tuntuvia aistiärsykkeitä, sitä kutsutaan aistimushakuisuudeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi painavan repun kantaminen tai virtaavan veden katsominen.
Aistiystävälliset tilat
Aistiystävällisissä tiloissa ympäristössä huomioidaan aistiärsykkeiden määrä. Tiloista poistetaan yleiset aistikuormituksen aiheuttajat.
Omastakin ympäristöstä kannattaa poistaa häiritsevät aistiärsykkeet tai käyttää aistiärsykkeitä vähentäviä keinoja. Esimerkiksi puhelimen hälytysäänet tai -valot voivat häiritä keskittymistä. Tällöin puhelimen paikkaa ja hälytysasetuksia kannattaa muuttaa itselleen sopivammiksi.
Aistiystävällisissä tiloissa on rauhallinen sisustus ja tavaroille omat paikkansa.
Tiloissa on selkeät värit ja ohjeet, joita on helppo lukea ja seurata. Aistiystävällisissä tiloissa on myös miellyttävä äänimaailma, säädettävä valaistus, ja sopiva lämpötila.
Työpisteet kannattaa suunnitella niin, että muiden ihmisten äänet ja liikkeet eivät häiritse. Työpisteessä olisi myös hyvä pystyä itse liikkumaan vapaasti. Aistiystävälliset tilat ovat osalle ihmisistä välttämättömiä. Aistiystävällinen tila auttaa aivoja palautumaan aistikuormituksesta ja tukee keskittymistä.
ADHD on lopulta vahvuus
ADHD-oireiset aikuiset ovat usein uteliaita ja innostuvia. He kiinnostuvat nopeasti erilaisista asioista ja lähtevät niihin helposti mukaan. Tämä on vahvuus, joka tuo elämään uusia ihmisiä ja yllättäviä tilanteita.
ADHD-oireiset aikuiset uskaltavat olla eri mieltä ja kysyä perusteluja eli miksi jokin on jollakin tavalla. He ovat yleensä luovia ja keksivät paljon ideoita. Heillä on rohkeita, erilaisia ja tavallisesta poikkeavia ajatuksia ja ratkaisuja.
Aikuisen ADHD on vahvuus, kun ihminen tutustuu ADHD:n vaikutuksiin ja huomioi sen elämässään. On tärkeää opetella sopivat arkirutiinit ja aistikuormitusta helpottavat asiat. Tällöin elämä helpottuu ja ADHD:n vahvuus tulee esiin.
Lähteet:
Tuula Savikuja, Anita Puustjärvi 2022: Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin.
Suomen Autismikirjon Yhdistys ry 2022: Autismin ja neurokirjon syrjimätön sanasto
