Jotkut joulutavat ovat ikivanhoja, jotkut vähän uudempia. Esimerkiksi joululahjat kuuluvat kristilliseen jouluun, koska itämaan tietäjät toivat lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle. Mutta jo sitä ennen muinaiset roomalaiset antoivat lahjoja toisilleen vuoden pimeimpinä päivinä. Kuitenkin joululahjoista tuli yleinen tapa Suomessa vasta 1800-luvulla.
Joulupuurokin tuli suomalaisten joulupöytään 1800-luvulla. Joulukortti on puolestaan englantilainen keksintö. Ensimmäinen joulukortti painettiin Englannissa 1800-luvun puolivälissä. Joulukorteista tuli nopeasti hyvin suosittuja Euroopassa, myös Suomessa.
Emme aina edes tiedä, miksi noudatamme vanhoja tapoja. Mutta ei se haittaa. Vanhat joulutavat ovat hyviä, koska toistamme niitä joka vuosi. Toisto tuo rauhan ja turvallisuuden tunnetta. Tavoista ei kannata ottaa stressiä. Tärkeintä on rauhallinen joulu.
Uskotko joulupukkiin?
Suomessa on tapana kertoa lapsille, että Joulupukki asuu Korvatunturilla tonttujen ja Joulumuorin kanssa.
Joulupukki tuo kilteille lapsille jouluaattona lahjoja. Joulupukki matkustaa paikalle tietenkin porolla.
Tontut kurkkivat koko joulukuun ajan ja usein jo marraskuussakin, ovatko lapset olleet kilttejä.
– Mutta miksi kaapissa on kasa lahjoja ja miksi auton takakontissa on joulupukin vaatteet?, lapset ihmettelevät.
Montako joulukorttia sait?
Suomalaiset lähettävät toisilleen noin 30 miljoonaa joulukorttia. Jokainen suomalainen saa noin kuusi joulukorttia.
Suomalaiset arvostavat joulukortteja. Silti kortteja lähetetään joka vuosi vähemmän. Kymmenen vuotta sitten jokainen sai noin kymmenen korttia.
Tervehdyksiä netissä tai sosiaalisessa mediassa lähetetään yhä enemmän. Silti moni miettii, muistinko lähettää oikean joulukortin Helmi-tädille Peräseinäjoelle. Entä saimmeko tänä jouluna vähemmän kortteja kuin viime vuonna – ja miksi?
Tarkkana siellä keittiössä!
Jouluna syödään Suomessa usein joulupuuroa. Se on riisipuuroa, joka keitetään maitoon. Joulupuuro palaa niin helposti pohjaan, että Suomessa myydään jopa maitoa, joka on kehitetty joulupuuroa varten.
Joulupuuroon kuuluu laittaa yksi manteli. Manteli tarkoittaa hyvää onnea sille, joka saa mantelin. Ehkä kannattaa kuitenkin laittaa puuroon monta mantelia, niin vältytään riidoilta. Puuron päälle ripotellaan kanelia ja sokeria. Jotkut syövät joulupuuronsa luumukeiton kanssa.
Myös piparkakut kuuluvat jouluun. Varsinkin ensimmäinen pellillinen palaa helposti, koska piparien paistoaika on niin lyhyt.
Jouluaattona kuuluu myös syödä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoa. Monilla on joulupöydässä myös joulukinkkua ja rosollia. Rosolli on punajuuresta, perunasta, omenasta ja suolakurkusta valmistettu salaatti.
Villasukat jalkaan
Loppujen lopuksi jouluajan pyhistä voi nauttia myös ihan yksinkertaisesti. Voi laittaa villasukat jalkaan ja rentoutua. Tai sitten voi tehdä muita asioita, joista pitää.
kiva ja viihdyttävä uutinen ja kanattaa muittenkin lukea tämä uutinen
Mutta jo sitä ennen muinaiset roomalaiset antoivat lahjoja toisilleen vuoden pimeimpinä päivinä. Kuitenkin joululahjoista tuli yleinen tapa Suomessa vasta 1800-luvulla.
oli hyvä uutinen
Se on hyvä tieto!! En tiennyt mitään tästä! Kiitoksia!
se oli vaan tämmöistä
Se on hyvä tieto! En tiennyt tästä asiasta. kiitoksia kovasti!