Retkeily luonnossa on helppoa ja monipuolista liikuntaa. Vesijuoksu vahvistaa ja rentouttaa lihaksia. Vauhdikas padel sopii niille, jotka liikkuvat mielellään kavereiden kanssa.
Retkeile ja kävele luonnossa
Ehkä helpoin tapa lisätä liikuntaa on kävellä. Kaupungeissa on puistoja ja paljon kävelyteitä. Suomessa on myös paljon metsiä ja metsäpolkuja. Kansallispuistoissa on paljon pitkiä ja lyhyitä kävelyreittejä. Ei siis ole ihme, että yli kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kävelyä.
Kävelyyn voi myös yhdistää monia muita asioita. Syksyllä metsissä voi kerätä marjoja tai sieniä. Jotkut harrastavat lintujen bongausta eli tarkkailua.
Retkeily virkistää
Retkeily virkistää ja rentouttaa. Kävelijä rauhoittuu ja hänen mielialansa kohenee. Monet pitävät siitä, että he saavat luonnossa raikasta ilmaa ja näkevät kauniita maisemia. Tutkimuksissa on havaittu, että uni paranee, kun kävelee paljon päivän aikana.
Kävely voi ehkäistä monia vaivoja ja sairauksia. Lihakset ja luut vahvistuvat. Kävelijän kannattaa pitää selkä suorassa. Silloin ryhti paranee.
Kävely ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Verenpaine laskee. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen kävely voi ehkäistä sydänkohtauksia.
Kävely voi ehkäistä monia muitakin sairauksia. Niitä ovat esimerkiksi diabetes, masennus ja jotkin syövät.
Puoli tuntia kävelyä päivässä riittää
Suomessa UKK-instituutti on tehnyt suosituksia liikunnan määrästä. Suositusten tarkoitus on, että suomalaiset liikkuvat tarpeeksi ja pysyvät terveinä.
Noin puoli tuntia reipasta kävelyä on suositusten mukaan sopiva määrä. Jotkut suositukset perustuvat askelten määrään.
Sitä voi mitata esimerkiksi puhelimen askelmittarilla. Riittävä askelmäärä suositusten mukaan on noin 6 000–13 000 askelta päivässä.
Jos kävelyä on vähän, hyötyliikuntaa voi yrittää lisätä. Esimerkiksi portaat voi kävellä ylös hissillä nousemisen sijaan.
Vesijuoksua kaverin kanssa
Syksyllä sää voi olla huono, usein sataa ja tuulee. Silloin ei huvita mennä kävelylle tai retkelle. Uimahalleissa sää on aina hyvä. Suomessa on yli 200 uimahallia. Uinnin lisäksi uimahalleissa voi harrastaa esimerkiksi vesijuoksua. Tarvitaan vain uima-asu, vesijuoksuvyön voi yleensä lainata uimahallista.
Ja kaverin voi ottaa mukaan. Uimahalleissa näkee usein ystävyksiä, jotka juoksevat rinnakkain vedessä ja samalla juttelevat.
Vesijuoksija on vedessä hartioita myöten. Hän pysyy vedessä pystyssä, koska hänellä on vyötäröllä vesijuoksuvyö. Vesijuoksija on hieman eteenpäin kallellaan. Jalat ojentuvat potkulla taaksepäin. Hartiat ovat rentoina.
Vesijuoksu ei rasita niveliä
Vesijuoksu näyttää helpolta ja kevyeltä, mutta sitä se ei ole.
Vesijuoksu on tehokasta, koska niin monet lihakset tekevät töitä. Mitä nopeampaa liike on, sitä enemmän lihakset rasittuvat ja kunto kasvaa. Vesi antaa lihasten liikkeelle isomman vastuksen kuin ilma. Vesijuoksu kasvattaa lihaksia, ja toisaalta se rentouttaa niitä.
Vesijuoksu ei rasita käsien ja jalkojen niveliä, koska vesijuoksussa ei synny tärähdyksiä. Vesijuoksu parantaa myös kykyä hengittää ja tehostaa verenkiertoa.
Jo puoli tuntia vesijuoksua parantaa kuntoa
Vesijuoksun määrää voi säädellä oman kunnon mukaan. Ensimmäisellä kerralla 10 minuuttia voi riittää. Aikaa ja vauhtia voi lisätä, kun kunto nousee. Puoli tuntia tai tunti ovat sopivia määriä, kun kunto on noussut.
Pallon perässä padel-kentällä
Pallopeli padel on kasvattanut suosiotaan, ja Suomessa on jo yli 1 000 padel-kenttää.
Padel syntyi Meksikossa 1960-luvulla. Sieltä se on hiljalleen levinnyt ympäri maailmaa. Padel tuli Suomeen 2000-luvun alussa.
Padel muistuttaa hieman tennistä ja squashia. Padel-kentällä osa seinistä on lasia, osa metalliverkkoa. Padelissa pallo on samanlainen kuin tenniksessä, samoin pisteet lasketaan samalla tavalla.
Padel on hauska joukkuepeli
Padelia pelataan nelinpelinä ja kahden hengen joukkueina. Pelissä ei tarvita paljon voimaa. Pelissä menestyy, jos joukkueella on hyvä taktiikka tai suunnitelma.
Padelissa saa juosta paljon, ja kunto kohoaa. Mutta padelia voi pelata, vaikka kunto ei ole loistava.
Padel-ryhmät harjoittelevat säännöllisesti
Padel-seurat järjestävät kursseja uusille pelaajille. Harjoituksia on yleensä 1–3 kertaa viikossa.
Voit myös mennä pelaamaan padelia oman ryhmän kanssa. Padel-hallit vuokraavat mailoja 3–5 eurolla tunniksi. Tunnin pelivuoro maksaa noin 15–40 euroa. Lisäksi pelaaja tarvitsee sisäpelikengät ja vaatteet, jotka sopivat pallopeliin.
Lähteet UKK-instituutti, terveyskirjasto.fi, metsähallitus, Suomen Padelliitto