Bangladeshin vaatetehtaat tunnetaan työntekijöiden huonoista ja jopa vaarallisista oloista. Ihmisiä on kuollut laiminlyöntien takia.

Bangladeshin vaatetehtaat tunnetaan työntekijöiden huonoista ja jopa vaarallisista oloista. Ihmisiä on kuollut laiminlyöntien takia.

Vaatetuotantoa ilman vastuullisuutta

Bangladeshissa Etelä-Aasiassa sattui jälleen lokakuun alussa tuhoisa tulipalo vaatetehtaassa.

Vaatetehtaan palo aiheutti ainakin yhdeksän ihmisen kuoleman. Palossa 50 ihmistä loukkaantui. Tehtassa valmistettiin vaatteita yhdysvaltalaiselle Gapille sekä ruotsalaiselle H&M:lle. Molemmat yritykset ovat kuitenkin kiistäneet liikesuhteen tehtaan kanssa. Vaatejätit eivät kaipaa enempää ikävää julkisuutta.

Tehdasonnettomuudet ovat yleisiä kehitys- maissa. Vuosi sitten 112 ihmistä sai surmansa Bangladeshissa Dhakan lähellä. Huhtikuussa tehdaspalo surmasi yli 1 100 ihmistä samassa paikassa.

Suomalaisten vaateyritysten toimintaa kehitysmaissa valvovat lähinnä toiset yritykset. Outi Moilalan kirja Tappajafarkkuja ja muita vastuuttomia vaatteita kertoo vaateteollisuuden eettisistä ongelmista. Moilalan mukaan vastuuta valvonnasta tulisi antaa yritysten sijaan verkostolle, joka valvoo vaateteollisuuden oikeudenmukaisuutta.

– Yksikään suomalainen vaatemerkki ei kuulu mihinkään vastuujärjestelmään. Verkosto pyrkii parantamaan vaatetehtaiden työntekijöiden oloja. Esimerkiksi H&M käyttää pistetytys-järjestelmää, jonka mukaan vastuullisesti toimiva tehdas saa enemmän tilauksia.

Moilalan mukaan kuluttajan ei ainakaan kannata ostaa farkkuja, jotka on käsitelty kuluneen näköisiksi.

– Nämä farkut käsitellään hiekkapuhalluksella. Ilman suojaa työskentelevät ihmiset menettävät kehitysmaissa tämän vuoksi tehtaissa terveytensä ja henkensä.

Mitä mieltä olit jutusta?


Yksi kommentti uutiseen “Vaatetuotantoa ilman vastuullisuutta”

  1. Outi.moilala@iki.fi

    Hei, tässä jutussa on pari karkeaa virhettä. Yli 1100 ihmisen hengen vienyt onnettomuus huhtikuussa 2013 ei ollut palo, vaan rakennuksen romahdus.

    Toinen kohta pitäisi olla näin: yksikään suomalainen vaatemerkki ei kuulu mihinkään järjestöjohtoiseen järjestelmään. (Yritysten välinen BSCI on kerännyt paljon suomalaisia jäsenyrityksiä).

    Tiedoksi muuten: Bangladeshin rakennusturvallisuutta on saatu parannettua laajan yhteistyön verkostolla, joka tarkastaa rakennuksia.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste