Kuvassa on Rosetta-luotain, joka tuli komeetan viereen ja laski Philae-laskeutujan (pienempi laite) komeetan pinnalle.

Rosetta-luotain (laite oikealla) tuli komeetan viereen ja laski Philae-laskeutujan (pienempi laite) komeetan pinnalle.

Rosetta-luotain pääsi komeetalle

Luotain tutkii komeettaa eli pyrstötähteä ja lähettää siitä tietoa maahan.

Luotain laski Philae-laskeutujan komeetan pinnalle tekemään mittauksia ja tutkimuksia.

Philae matkasi yli kymmenen vuotta Rosetta-luotaimen mukana avaruuden halki Churyumov-Gerasimenko komeetalle.

Valitettavasti Philae lakkasi pian laskeutumisen jälkeen lähettämästä tietoa maahan. Se oli laskeutunut varjoisaan kohtaan, jossa sen akut eivät enää saaneet auringon valoa. Laskeutujan akut eivät lataudu, jos ne eivät saa valoa. Nyt akut ovat lepotilassa.

Tutkimusmatkan tarkoitus on selvittää muun muassa sitä, voiko maan vesi tai elämä olla peräisin komeetoilta.
Lisäksi tiedoista voi olla hyötyä, jos joku komeetta olisi törmäyskurssilla maan kanssa.

Komeetan ydin on valtavan suuri kivenmöhkäle. Sen perässä seuraa huntu, joka muodostuu kaasusta ja pölystä. Se lämpenee ja tulee näkyviin pyrstönä, kun komeetta lähestyy aurinkoa.

Komeetta ja Rosetta ovat nyt 500 miljoonan kilometrin etäisyydellä maasta. Luotaimen on rakentanut Euroopan avaruusjärjestön ESA. Rosetalla on paljon osia, joiden suunnittelussa Suomen Ilmatieteen laitos on ollut mukana.

Rosetta-luotaimen mittalaitteet havaitsivat komeetan pinnalla rikkivetyä, ammoniakkia ja sinihappoa. Tutkijat sanoivat, että näiden aineiden takia komeetan pinnalla haisee pahalle – mädille kananmunille, kissan pissalle ja karvasmantelille.

Aineet ovat sitoutuneet jäähän, jota on komeetassa. Hajut vapautuvat, kun komeetta lämpenee lähellä aurinkoa.

Lähteet: STT, Tähdet ja avaruus

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste