Kuvassa on kansainvälisen politiikan tutkija Kristi Raik.

– Pelkään, että epävakaus Ukrainassa jatkuu pitkään, sanoo kansainvälisen politiikan tutkija Kristi Raik.

Venäjä haluaa suurvallaksi

Ukraina rauhoittuu, jos Venäjä perääntyy tavoitteissaan, sanoo kansainvälisen politiikan tutkija Kristi Raik.

Kristi Raik työskentelee tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän on erikoistunut Euroopan unionin ja sen itäisten naapureiden suhteisiin.

Miksi Venäjän ja länsimaiden välit ovat muuttuneet niin kireiksi viime aikoina?

– Venäjä haluaa lisätä vaikutusvaltaansa entisen Neuvostoliiton alueella, muiden muassa Ukrainassa. Euroopan unioni ja Ukraina solmivat tänä vuonna vapaakauppasopimuksen, ja Venäjä vastustaa sitä. Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa. Se liitti Ukrainasta Krimin itseensä.

Kuinka Ukrainan kriisi saadaan rauhoittumaan?

– Pelkään, että epävakaisuus Ukrainassa jatkuu pitkään. Venäjä haluaa estää Ukrainan yhdentymisen Länsi-Eurooppaan. Toisaalta Venäjä ei luultavasti halua laajempaa sotaa.

– Tilanteen rauhoittamisesta on jo tehty sopimuksia. Venäjän pitäisi toteuttaa ne. Venäjän pitäisi antaa periksi. Esimerkiksi Ukrainan itäraja pitäisi luovuttaa Ukrainan valvontaan. Ukrainan itäisimpiin osiin syntyy todennäköisesti niin kutsuttu jäätynyt konflikti. Alue jää pitkäksi aikaa Venäjän tuen varaan.

Pitääkö Venäjää pelätä Suomessa?

– Venäjää ei tarvitse pelätä. Suomi on paljon vakaampi maa kuin Ukraina. Mutta suomalaisten pitää ymmärtää, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa naapurimaissaan. Se voi toimia myös aggressiivisesti. Suomen täytyy pitää kiinni demokratiasta ja sananvapaudesta. Maanpuolustus täytyy pitää kunnossa.

Mitä Euroopan unioni ja Suomi voivat tehdä, jotta tilanne Itä-Euroopassa rauhoittuisi?

– Ukrainaa voi tukea monin tavoin. Ukrainaa pitää tukea oikeusvaltion luomisessa, ja lahjontaa vastaan pitää kamppailla. Vaarana on, että maa vajoaa kaaokseen, kuten kävi Jugoslavialle 1990-luvulla.

– Suomi tukee muiden EU-maiden kanssa Ukrainan uudistumista. Suomi voi lähettää tarkkailijoita Ukrainaan. Luotettavan tiedon saaminen sieltä on tärkeää. Itä-Ukrainan taistelualueelta on paennut satoja tuhansia ihmisiä. He tarvitsevat apua.

Perheesi muutti Virosta Suomeen, kun olit 15-vuotias. Koetko, että olet suomalainen, virolainen vai kenties molempia?

– Perheemme muutti Suomeen, koska vanhempani tulivat tänne töihin. Nyt tunnen, että olen virolainen, suomalainen ja eurooppalainen. Minulla on moninainen identiteetti. Puhun lapsilleni viroa. Työssä käytän eniten englantia ja suomea.

Miksi kiinnostuit tutkijan urasta ja erityisesti kansainvälisestä politiikasta?

– Kiinnostuin kansainvälisestä politiikasta jo nuorena. Olin 16-vuotias, kun Neuvostoliitto romahti. Viro alkoi rakentaa demokratiaa ja suhteita länteen. Tein väitöskirjan Turun yliopistoon. Työskentelin sen jälkeen EU-virkamiehenä Brysselissä. Kaipasin kuitenkin tutkijan töitä ja siirryin vuonna 2011 takaisin Suomeen ja Ulkopoliittiseen instituuttiin.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste