Suosittua vapaaehtoistoimintaa on esimerkiksi vanhusten ystäväpalvelu ja lasten ja nuorten kerhotoiminnat.
Kansalaisareena kehittää vapaaehtoistyötä ja auttaa ihmisiä verkostoitumaan. Toimintaa on sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Espoolainen Merja Rukko on erittäin aktiivinen vapaaehtoinen. Rukolla on omakohtaista kokemusta myös vertaistuen tarpeellisuudesta.
Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anitta Raitanen uskoo, että vapaaehtoistyön tarve kasvaa lähitulevaisuudessa. Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön tekijöiden hyväksi.
– Yritin tehdä tämän toiminnan yhteiskunnassa tunnetuksi ja näkyväksi. Ihmiset tekevät hyvin paljon merkityksellistä työtä. Se on usein aika näkymätöntä, eivätkä toiset tiedä siitä.
Vapaaehtoistyön tarkoituksena on oman ja muiden elämänlaadun parantaminen. Kyse on pyyteettömästä toiminnasta, jolla ei tähdätä taloudelliseen menestykseen.
Raitasen mukaan Suomi on maailman kärkimaita, kun lasketaan vapaaehtoistyön määrää.
– Suomalaisen yhteiskunnan perinteisiä kantavia voimia on ollut vapaasta tahdosta lähtevä toisista ihmisistä välittäminen. Se on ehkä unohtunut välillä kovan taloudellisen nousukauden takia.
Raitanen kertoo, että jopa puolet suomalaisista tekee joskus jotakin vapaaehtoistyötä. Usein uskotaan, että naiset tekevät suuren osan tästä työstä. Se ei pidä täysin paikkaansa. Miehet eivät yleensä tee sosiaali- ja terveyspuolen töitä. Miehet kuitenkin osallistuvat paljon nuorten urheiluseurojen vapaaehtoistyöhön. Lisäksi miehiä on paljon mukana maanpuolustus-, pelastus- ja asukastoiminnassa.
– Tarve kasvaa rajusti. Vertaistuen merkitys korostuu jo lähitulevaisuudessa. Erityisesti internetin kautta tehtävä työ lisääntyy.