Suomenlinnan kirkko näkyy hyvin mereltä. Kirkko on suosittu hääkirkko. Kirkon tornissa on majakka.

Suomenlinna on kiehtova saari Helsingin edustalla

Selkosanomien kesän teemajutussa tutustutaan Suomenlinnaan. Oppaana toimii Ehrensvärd-seuran Anniina Honka.

Anniina Honka on Ehrensvärd-seuran opas. Honka on kotoisin Suomenlinnasta. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa historiaa.

Suomenlinnasta tuli osa Suomea sata vuotta sitten, keväällä vuonna 1918. Tätä ennen linnoitussaaret olivat ensin osa Ruotsia ja sitten osa Venäjää.

Suomenlinna on bastionityylin merilinnoitus.

Vuoteen 1918 saakka Suomenlinna tunnettiin suomenkielisellä nimellä Viapori ja ruotsinkielisellä nimellä Sveaborg.

Suomenlinna on Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Siellä käy yli miljoona matkailijaa joka vuosi. Suomenlinna on yksi maailman suurimmista merilinnoituksista. Se on myös Unescon maailmanperintökohde. Suomenlinna liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Suomenlinna on kesällä erityisen kaunis. Kuvassa näkyy Suomenlinnan uimaranta.

Suomenlinnan historia on pitkä ja värikäs. Suomenlinna on entinen sotilastukikohta. Linnoituksen muurit ovat puolustaneet Ruotsin, Venäjän ja Suomen valtioita eri sodissa.

Bastionin muurit ovat paksut. Muurien sisällä on hämärää ja viileää, vaikka ulkona olisi helteinen päivä.

Ruotsalainen kausi

Suomenlinnan rakentaminen alkoi vuonna 1747. Ruotsin kuningas Fredrik I päätti rakennuttaa linnoituksen Helsingin edustalle. Suomi oli tuohon aikaan osa Ruotsin valtakuntaa. Linnoituksen nimeksi tuli Viapori. Linnoituksen rakennustöistä vastasi ruotsalainen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd.

Augustin Ehrensvärd johti Suomenlinnan rakentamista. Ehrensvärd on haudattu Suomenlinnaan Isolle linnanpihalle.

– Suomenlinna tunnettiin aikaisemmin Susiluodon saarina. Augustin Ehrensvärd suunnitteli alueelle bastionityylisen linnoituksen. Bastionilinnoitukset rakennettiin tähden muotoon. Ne olivat kehittyneet hyvin suojatuiksi ja turvallisiksi. Erityisesti Ranskasta ja Alankomaista löytyy samanlaisia linnoituksia, Anniina Honka kertoo.

– Ruotsin kuningas halusi parantaa valtakuntansa puolustusta. Ruotsin valtakunta menetti 1700-luvun alussa Suuressa Pohjan sodassa paljon alueitaan ja asemansa suurvaltana. Venäjä taas oli kasvanut tuolloin suurvallaksi, joka oli uhka sekä Ruotsille että muulle Euroopalle, Honka selittää.

Suomenlinnan vanhat rakennukset ovat ruotsalaiselta kaudelta ja venäläiseltä kaudelta.

Suomenlinnan ruotsalainen kausi kesti vuoteen 1808 saakka. Silloin venäläiset valtasivat saaren ja alkoi venäläinen kausi. Suomenlinna ja koko Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa seuraavat 110 vuotta.

Suomenlinna on kesällä hyvin vihreä saari.

Venäläinen kausi

– 1800-luvun alussa Ruotsin ja Venäjän välille syttyi jälleen uusi sota. Sotaa kutsutaan Suomen sodaksi. Venäläiset piirittivät Suomenlinnaa yli kuukauden. Ruotsi hävisi sodan, jonka seurauksena myös Suomenlinnasta tuli osa Venäjää.

Venäläisen kauden alku oli rauhallista aikaa. 1800-luvun puolivälissä Venäjä ajautui kuitenkin suursotaan eli Krimin sotaan muita Euroopan valtioita vastaan. Tämän sodan aikana britit ja ranskalaiset saapuivat Suomenlinnan edustalle. Linnoitusta pommitettiin kahden päivän ajan. Pommitukset aiheuttivat suurta vahinkoa.

Tämän jälkeen alkoi linnoituksen uudistaminen ja esimerkiksi tykit vaihdettiin. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinna oli osa Helsingin ilmapuolustusta.

Suomenlinnassa käy yli miljoona matkailijaa joka vuosi.

Suomalainen kausi

Kuninkaanportti on näyttävä rakennus.

12. toukokuuta vuonna 1918 Suomenlinnan salkoon nostettiin Suomen lippu. Suomalainen kausi oli alkanut. Suomi oli itsenäistynyt edellisenä vuonna 1917. Vuonna 1918 alkoi sisällisota.

– Linnoitus oli vielä vuoden 1918 alussa venäläisten hallussa. Keväällä valkoiset joukot valtasivat linnoituksen punaisilta ja venäläisiltä, oppaamme kertoo.

Suomenlinnan vallien päällä teloitettiin paljon punaisia vankeja, jotka olivat saaneet kuolemantuomion. Suomenlinnassa oli myös vankileiri. Linnoituksessa oli yli 8 000 vankia. Olot olivat erittäin huonot. Suomenlinnaan tuotiin vankeja myös muualta Suomesta. Vankileiri lakkautettiin keväällä 1919.

Kuninkaanportti on Suomenlinnan tunnus. Se rakennettiin vuosina 1753–1754. Linnoituksen perustajan, Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin alus ankkuroitiin tänne, kun hän saapui Suomenlinnaan ensimmäistä kertaa vuonna 1752.

Suomenlinna nyt

Suomenlinnan hoitokunta pitää huolta ainutlaatuisesta kulttuurikohteesta. Kuvassa näkyy silta Isosta Mustasaaresta Susisaareen.

Suomenlinna on merilinnoitus, mutta se on myös yksi Helsingin kaupunginosa. Se koostuu kaikkiaan kahdeksasta saaresta.

Suomenlinnassa on 800 asukasta, joista osa käy mantereella töissä.

Suomenlinnaan pääsee lautan lisäksi kesäaikaan vesibussilla. Lauttamatka Helsingin Kauppatorin rannasta Suomenlinnaan kestää noin 20 minuuttia.

Kesällä Suomenlinnaan pääsee myös vesibussilla.

Suomenlinnassa on vierasvenesatama, jonne voi saapua omalla veneellä.

Suomenlinnan ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto.

– Suomenlinna oli sotilashallinnossa aina vuoteen 1973 saakka. Suomenlinna siirtyi silloin siviilihallintoon. Suomenlinnassa on edelleen merisotakoulu, Anniina Honka kertoo.

Vesikko on Suomenlinnassa rakennettu sukellusvene. Vesikko rakennettiin 1930-luvulla. Se osallistui toisen maailmansodan taisteluihin.

Suomenlinnan telakka

Suomenlinnan telakka on maailman vanhimpia kuivatelakoita. Telakalla rakennettiin aluksia jo 1760-luvulla. Nykyisin telakalla kunnostetaan puisia perinnealuksia.

Suomenlinnan telakalla kunnostetaan perinneveneitä. Telakka on maailman vanhimpia.

– Allastelakka tai kuivatelakka tarkoittaa sitä, että telakan altaissa olevan veden määrää pystytään säätelemään. Altaat voidaan siis täyttää vedellä tai ne voidaan tyhjentää vedestä. Kun laivat saapuvat telakalle, altaat täytetään vedellä, Anniina Honka kertoo.

Puuvene Suomenlinnan telakalla.

Suomenlinnassa on monia palveluita

Suomenlinnassa on hyvät palvelut. Suomenlinnasta löytyy useita kahviloita ja ravintoloita, elintarvikemyymälä ja pieniä putiikkeja. Suomenlinnassa on kuusi museota, kirjasto, kirkko, päiväkoti ja ala-aste. Yöpyä voi Suomenlinnan hostellissa. Suomenlinnassa voi myös opiskella. Taidekoulu Maa on taideoppilaitos, jota rahoittaa yksityinen kannatusyhdistys.

Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854. Kirkko oli aluksi ortodoksinen varuskuntakirkko. Kirkko muutettiin 1920-luvulla luterilaiseksi kirkoksi. Suomenlinnan kirkon tornissa on kuuluisa majakka, joka opastaa laivoja merellä ja lentokoneita ilmassa.

Ehrensvärd-seura järjestää Suomenlinnan opastuksia myös selkosuomeksi yhteistyössä Annantalon ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Suomenlinnan kirjasto on vaaleanpunaisessa rakennuksessa Isossa Mustasaaressa (kuvassa vasemmalla).

Suomenlinnan kirjasto on vaaleanpunaisessa rakennuksessa Isossa Mustasaaressa.

Suomenlinnassa on paljon lintuja. Keväällä ja alkukesällä linnoitussaarilla näkee myös lintujen poikasia.

Lisätietoa internetissä.

Suomenlinnan viralliset sivut: www.suomenlinna.fi.

Ehrensvärd-seuran sivut: www.suomenlinnatours.com.

Lokki Suomenlinnan uimarannalla. Merimatka Helsingistä Suomenlinnaan kestää 20 minuuttia.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste