Maria Österlund, Hannu Virtanen ja Ari Sainio.

Selkosanomat täyttää 30 vuotta

Selkosanomat alkoi ilmestyä nimellä Selkouutiset vuonna 1990. Samaan aikaan aloitti myös ruotsinkielinen selkolehti LL-Bladet.

Alku oli hankala

Oli selvää, että tällaisten lehtien julkaisua ei voi aloittaa ilman rahallista tukea. Ensin tukea saatiin suoraan valtion varoista eduskunnan päätöksellä.

Pian rahoitus siirtyi kuitenkin RAY:n eli Raha-automaattiyhdistyksen vastuulle. Toki myös tilaajat maksoivat tilausmaksuja.

Idea lehtien perustamiseen saatiin Ruotsista. Siellä vastaava lehti oli ilmestynyt jo vuosia. Alussa lehtiä tehtiin ensisijaisesti henkilöille, joilla oli jostakin syytä vain vaikea ymmärtää uutisia. Lukijoissa ei juuri ollut henkilöitä, jotka osasivat huonosti suomea tai ruotsia. Maahanmuuttajia oli Suomessa silloin vielä niin vähän.

Toimin selkolehtien päätoimittajana 23 vuotta, vuodesta 1990 vuoteen 2012. Sinä aikana ehti tapahtua paljon. Neuvostoliitto romahti ja Baltian maat itsenäistyivät. Balkanilla sodittiin ja Estonia-laiva upposi. Suomessa ehti olla neljä presidenttiä.

Alussa meillä oli toimittajien Ari Sainion ja Maria Österlundin kanssa vaikeuksia lehtien teossa. Vei pari vuotta, kunnes ymmärsimme, miten selkolehtiä tulee tehdä. Vastaus oli selkeä: Aivan samalla tavalla kuin muitakin uutislehtiä. Asioita pitää vain käsitellä helpommalla tavalla ja helpommalla kielellä.

Teksti Hannu Virtanen

Kirjoittaja oli Selkosanomien päätoimittaja vuosina 1990–2013.

Leealaura Leskelä, Markku Juusola, Maria Österlund ja Kaisa Kaatra.

Uutisia helpolla kielellä

Vuosi oli 2013, kun aloitin työn Selkosanomien päätoimittajana. Suomen talous oli silloin huonossa kunnossa, mutta muuten suomalaisten asiat olivat aika hyvin.

Syyriassa sen sijaan oli silloin sisällissota. Seuraavina vuosina kirjoitimme Selkosanomissa monta synkkää uutista Syyrian sodasta. Ne uutiset jäivät mieleen. Terrori-iskuista, pommituksista ja ihmisten hädästä on vaikea kirjoittaa. Mutta uutislehdessä niistäkin on pakko kertoa.

Onneksi tapahtui myös hyviä asioita. Oli hienoa, kun pakistanilainen Malala Yousafzai sai Nobelin rauhanpalkinnon. Malala puolusti tyttöjen oikeutta käydä koulua. Kirjoitimme hänestä niin monta juttua, että hän alkoi tuntua melkein kuin hyvältä ystävältä.

Olin viisi vuotta Selkosanomien päätoimittaja. Toimittajina olivat Maria Österlund, Petri Kiuttu, Markku Juusola ja Kaisa Kaatra.

Joka viikko mietimme toimituksessa, mitä maailmalla oli tapahtunut ja miten kerromme siitä lukijoillemme. Aina ei ollut helppo päättää, mistä kirjoitamme ja mitä jätämme pois. Joskus oli pakko jättää pois joku kiinnostava uutinen, koska tilaa ei ollut.

Lehden parhaita juttuja olivat lukijoiden omat jutut. Esimerkiksi Lukijan ääni -palstalla lukijat kertoivat, mitä he ajattelivat Selkosanomista. Monille lukijoille Selkosanomat oli tärkeä lehti.

Lukijat kertoivat myös, miten he oppivat suomea, millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat maailman asioista. Ne olivat kiinnostavia juttuja. Ne opettivat meille lehden toimituksessa, miten monenlaisia lukijoita lehdellämme on.

Kiitos kaikille Selkosanomien lukijoille ja onnea 30-vuotiaalle Selkosanomat-lehdelle!

Teksti Leealaura Leskelä

Kirjoittaja oli Selkosanomien päätoimittaja vuosina 2013–2018.

Maria Österlund, Leealaura Leskelä, Petri Kiuttu ja Kaisa Kaatra.

Useita vuosia, monia erilaisia aiheita

Olen tehnyt selkokielisiä uutisia monta vuotta. Aloitin selkolehtien toimittajana vuonna 1991. Silloin sekä Selkosanomat että Ll-Bladet olivat uusia lehtiä. Sitä ennen työskentelin paikallislehdessä, enkä tiennyt paljoa selkokielestä.

Suurin ero aikaisempaan uutistyöhön oli se, että selkokielisten lehtien jutut olivat lyhyitä. Pitkät jutut eivät sovi ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää lukemaansa tekstiä. Monimutkaiset lauseet tai vaikeat ilmaisut eivät kuulu selkolehtiin.

Työskentelin jonkin aikaa selkokielisessä uutislehdessä 8 Sidorissa Ruotsissa. Opettelin siellä kirjoittamaan paremmin selkokielellä. Jouduin kirjoittamaan juttuni joskus useampaan kertaan, ennen kuin päätoimittaja oli tyytyväinen. Se oli vaikeaa, mutta siinä myös oppi paljon. Nykyään opetan joskus myös itse, kun toiset haluavat oppia kirjoittamaan selkokielellä.

Parasta tässä työssä on se, että LL-Bladet on niin monipuolinen lehti. Toimittajan ei tarvitse kirjoittaa juttuja ainoastaan politiikasta, kulttuurista tai urheilusta. Ll-Bladetissa saan kirjoittaa näistä aiheista ja vielä kaikesta muusta.

Suomalaisissa selkolehdissä on niin vähän toimittajia, että jokainen joutuu tekemään kaikenlaisia juttuja. Olen haastatellut eduskunnan puhemiestä Riitta Uosukaista, Maltan ritaria, etanankasvattajaa Ahvenanmaalla ja lauluyhtye Forkia paljon ennen kuin heistä tuli kuuluisia. Olen kirjoittanut uusista liikennesäännöistä, muotivaatteista, Euroopan unionista ja siitä, kuinka kasvattaa pääsiäisruohoa. Ja paljon muuta.

Toivon, että selkolehdissä julkaistaan myös jatkossa monipuolisia uutisia erilaisista aiheista. Selkokielellä, niin, että kaikki ymmärtävät.

Alussa lehdet ilmestyivät vain painettuina paperilehtinä. Painetut lehdet ilmestyvät edelleen. Olen iloinen siitä. Uskon, että niin ovat myös monet lukijamme.

Nykyisin internet on tärkeä. Myös selkolehdille verkko on tärkeä. Suurin osa lehtien jutuista ilmestyy myös verkossa.

Teksti Maria Österlund

Kirjoittaja on työskennellyt LL-Bladetin toimittajana vuodesta 1991 lähtien.

 

Mitä mieltä olit jutusta?


Yksi kommentti uutiseen “Selkosanomat täyttää 30 vuotta”

  1. Johannes

    Suur-Kiitos teille ja kaikille jotka kirjoittavat selkokielellä. Siis se on melkein helppo lukea Suomen uutisia ja osallistua Suomen elämää. Kiitollisia terveisiä Itävallasta

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste