Minna Pensolan viulu on 400 vuotta vanha

Viulisti Minna Pensola harjoitteli aiemmin kuusi tuntia päivässä. Lapsen saanti muutti elämää ja tehosti työtapoja. Pensola ajattelee, että hän elää nyt "täyteläistä elämänvaihetta".

Minna Pensola on viulisti, joka tunnetaan Meta4-jousi- kvartetista. Pensolan soitin on Amati-viulu vuodelta 1618. Neljän jousisoittajan Meta4 konsertoi lähinnä ulkomailla. Kvartetin tuorein, kehuttu levy sisältää Šostakovitšin kvartetot 3, 4 ja 7.

Miksi soitat kamarimusiikkia?

– Meta4 syntyi Sibelius-Akatemiassa opiskelu- aikana kaveriporukasta. Aluksi se oli pelkästään osa opintoja ja vapaa-ajan hauskanpitoa. Ensimmäisen konsertin jälkeen tuntui siltä, että tätähän voisi jatkaa. En ajatellut tuolloin, että minusta tulee nimenomaan kamari- muusikko. Se olisi ollut jo ajatuksena aika mahdoton, koska pelkästään Suomi ei elätä yhtään päätoimista kamarimuusikkoa.

Monet suuret säveltäjät ovat kirjoittaneet parasta musiikkiaan juuri jousikvartetille eli neljälle jousisoittajalle. Ketkä säveltäjät puhuttelevat erityisesti sinua ja miksi?

– Moni säveltäjä on pitänyt jousikvartettien kirjoittamista peräti kuninkuuslajina. Mestariteoksista ei siis ole pulaa. Ehkä juuri sen takia tähän kysymykseen on mahdoton vastata. Ensimmäisellä levyllämme oli Haydnia. Sen jälkeen olemme soittaneet aivan toisen tyylisuunnan säveltäjiä, kuten Schönbergiä. Tulevilla levyillämme esitämme 1700- ja 1900-lukujen suurten klassikoiden sijasta Kaija Saariahon nykymusiikkia. Ulkomailla Suomi tunnetaan kapellimestarien lisäksi erityisesti hyvistä nykysäveltäjistään.

Soittimesi on melkein 400 vuotta vanha Antonio & Hieronymus Amati -viulu. Kuinka arvosoitin päätyi käsiisi?

– Viuluni on yksityislainassa suomalaiselta perheeltä. Viulu päätyi minulle sattumalta. Perheen edustaja oli kuuntelemassa esiintymistäni ja tuli tarjoamaan soitinta käyttööni, koska sillä ei ollut käyttäjää. On tietysti mieletön onni, että saan käyttää tällaista soitinta, jolla on historiaa.

– Joskus kun harjoittelen satoja vuosia vanhaa sävellystä, mietin, kukahan on harjoitellut tätä samaa kappaletta tällä samalla viululla aiemmin. Se on kiehtovaa. Tunnen olevani jonkinlainen jatkumo historiassa. Asian voi ajatella niinkin, että kaikki meillä on täällä vain lainassa ja väliaikaista. Soitinten elämä jatkuu, joku soittaa niitä ehkä vielä, kun aika on jo muuttunut toiseksi.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste