”Lihan pitää maksaa”

Elina Lappalaisen mukaan ihmiset ovat vieraantuneet ruuasta. Lapset eivät tiedä, että pekoni on possua. Jokainen meistä kuluttaa keskimäärin 78 kiloa lihaa vuodessa.

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen kiinnostui lihan alkuperästä. Hänen kirjastaan Syötäväksi kasvatetut tuli myyntimenestys. Elina Lappalainen palkittiin Tieto-Finlandia-palkinnolla esikoiskirjastaan, joka käsittelee ruuantuotannon eettisiä ongelmia.

Syötäväksi kasvatetut -kirjassa kuvaillaan tarkasti, miten suomalainen liha päätyy lautasellemme. Kuinka kiinnostuit aiheesta?

– Olen maalta kotoisin. Asuin lapsuuteni setäni maatilan vieressä, jossa oli 60 lehmää. Olen käynyt aamulypsyllä ja hoitanut lehmiä. Paljon myöhemmin tein Helsingin Sanomiin juttusarjan tuotantoeläinten hyvinvoinnista, maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Kävin silloin 20 maatilalla ja neljällä teurastamolla.

Kirjassa kerrotaan puolueettomasti eläinten oloista maatiloilla. Kirjaa ovat kehuneet sekä tuottajat, lukijat että eläinsuojelujärjestöt. Miten tuotantoeläimiä kohdellaan Suomessa?

– Suomessa asiat ovat sekä hyvin että huonosti. Meillä on pieni joukko tosi hyviä tiloja. Niissä on ammattimaista toimintaa uusissa tiloissa. Eläinten olot ovat hyvät näillä tiloilla. Tämän lisäksi on suuri joukko keskinkertaisia tiloja, jotka täyttävät lainsäädännön rajat. Näiden lisäksi on pieni joukko huonoja tiloja. Niiden toiminta pitäisi lopettaa.

– Eläinten oloissa olisi paljon parannettavaa. Suomen eläinsuojelulaissa on vika. Lain noudattaminen ei takaa sitä, että eläimet voivat hyvin. Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi on kuitenkin suhteellisen hyvällä mallilla. Silti on myös paljon parannettavaa.

Olet kertonut, että suhtaudut eläimiin tunteella ja että pidät vasikoista. Syöt lihaa harvoin ja valikoiden, broileria et syö ollenkaan. Millainen on hyvinvoiva tuotantoeläin?

– Moni tuottaja ajattelee varmasti, että eläin voi hyvin, jos se on terve ja kasvaa nopeasti. Silloin eläimellä on kuitenkin vain rahallinen arvo. Eläimen omaa kokemusta ei oteta huomioon. Eläimen onnellinen elämä sivuutetaan tyystin. Sika ja vasikka ovat sosiaalisia eläimiä, ne tarvitsevat tilaa ja seuraa.

Mitä mieltä olet lähiruuasta tai luomusta? Miksi luomuruoka on niin harvojen herkkua?

– Luomujärjestelmä ei ole täydellinen. Se on kuitenkin ainoa valvottu järjestelmä. Jos kaupoista saisi vapaan possun lihaa tai lihaa, jossa on eläinten hyvinvointimerkki, valitsisin sen.

– Luomu ei ole yleistä, koska ihmiset eivät pidä näitä asioita tärkeänä. Luomu on myös kalliimpaa. Suuri osa ihmisistä ostaa sitä, mikä on halvinta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että makkaranpala lautasellasi on pala eläintä. Mielestäni lihan pitää maksaa sen verran, että eläimelle voidaan taata kunniallinen elämä. Lihasta on tullut pikaista arkiruokaa, kun se oli aiemmin harvinaisempi herkku. Ei kukaan tarvitse lihaa joka aterialla, eikä sen kuulu olla ilmaista.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste