Toimittaja, Sara Mallinen ja Samuli Koho seisovat punaisen Iisalmen pappilan edessä.

Sara Mallinen (keskellä) ja Samuli Koho (oikealla) kertovat Selkosanomille tarinoita Seurasaaresta. Kuvassa on Iisalmen pappila, joka oli aikoinaan myös kansakoulu.

Historiaa ja kaunista luontoa

Selkosanomat vieraili Helsingin Seurasaaressa. Tässä jutussa esittelemme kolme Seurasaaren taloa. Opas Samuli Koho ja museoapulainen Sara Mallinen kertovat Seurasaaresta.

Mikä on Seurasaari?

Seurasaari on suosittu ulkoilukohde ja ulkomuseo. Se sijaitsee Meilahdessa presidentin virka-asunnon Mäntyniemen ja entisen Suomen presidentin Urho Kekkosen kotimuseon välissä. Seurasaaressa voi nauttia merestä, luonnosta ja historiasta. Vierailijat pääsevät kulkemaan saaren hiekkateillä myös pyörätuolilla.

Ihmiset kävelevät Seurasaaren hiekkatiellä.

Matka saaren ympäri on noin kolme kilometriä. Seurasaaressa ei saa pyöräillä tai ajaa autolla tai mopolla.

Seurasaari on täynnä vanhoja taloja, jotka kuuluvat Seurasaaren ulkomuseoon. Ne kertovat entisaikojen elämästä Suomessa. Talot on tuotu saareen eri puolilta Suomea eri aikoina. Sitten ne on rakennettu saareen uudestaan.

Ihmiset ostavat lippuja Seurasaaren ulkomuseoon.

Seurasaaressa käy kesän aikana paljon lapsiperheitä, turisteja ja kaikenikäisiä helsinkiläisiä. Viime kesänä Seurasaaren ulkomuseossa vieraili noin 50 000 ihmistä.

Seurasaaressa järjestetään kesän aikana käsityöpajoja, musiikkitapahtumia ja opastuksia. Opastuksia järjestetään myös selkokielellä.

Ostoksille Iisalmen pappilaan

Iisalmen pappila rakennettiin alun perin 1700-luvulla. Monia vuosia myöhemmin se aiottiin purkaa. Pappila kuitenkin pelastui, koska se siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon.

Nykyään Iisalmen pappilassa on museokauppa. Siellä myydään tuotteita, jotka sopivat Seurasaaren tyyliin. Makeat mantelinekut eli siirappimakeiset ovat erityisen suosittuja.

Ella Stranden.

Ella Stranden hoitaa museokauppaa Iisalmen pappilassa. Seurasaaren työntekijöillä on vanhanaikaiset vaatteet. Monet vierailijat haluavat ottaa heistä valokuvia.

Iisalmen pappilan puutarhassa on kasveja, joita olisi voinut olla 1700-luvun Suomessa. Pappilan puutarha on hyvä paikka syödä omia eväitä. Sieltä näkee kimmeltävän meren ja kauniita kukkia.

Näkymä Iisalmen pappilan terassilta. Kuvassa on kauniita kukkia ja meri.

Iisalmen pappilassa järjestetään kokouksia ja juhlia nykyään. Pappilan puutarha on hyvä paikka syödä omia eväitä.

Antin talossa asui iso perhe

Antin talo rakennettiin Pyhäjärven rannalle 1800-luvulla. Antin suku asui Antin talossa. Talossa on iso tupa eli olohuone. Talossa on myös keittiö ja makuuhuoneita.

Antin talo.

Antin talo paloi aikoinaan. Vanhat hirret muistuttavat tulipalosta vielä nykyään.

Perheen lapset ja työntekijät nukkuivat Antin talon keittiössä. Vanhin tyttö sai kuitenkin nukkua omassa makuuhuoneessa. Perhe halusi, että tyttö pääsee hyviin naimisiin. Hienon makuuhuoneen tarkoitus oli näyttää tytön kosijoille, että tytön kanssa kannattaa mennä naimisiin. Tarinan mukaan tyttö meni nukkumaan takaisin keittiöön, jos hän ei päässyt naimisiin. Sitten perheen toiseksi vanhin tyttö siirrettiin hienoon makuuhuoneeseen.

Tytön makuuhuoneessa on sänky, tuoleja ja lipasto.

Vanhimman tytön huoneessa oli tytön käsitöitä esillä. Käsityöt näyttivät kosijoille, että tyttö on hyvä emäntä.

Karunan kirkossa voi rauhoittua

Seurasaaren vanhin rakennus on Karunan kirkko. Koristeellinen kirkko rakennettiin vuonna 1686. Seurasaareen se tuotiin Länsi-Suomesta vuonna 1912.

Samuli Koho näyttää, miten jalkapuu toimii.

Kirkon pihalla on Seurasaaren ulkomuseon perustajan hauta. Pihalla on myös jalkapuu, jota käytettiin ennen häpeärangaistukseen.

Alun perin ihmisten täytyi seisoa kirkossa. Kirkonmenot kestivät kuitenkin yli viisi tuntia. Seisominen oli rankkaa monille, ja lopulta kirkkoon tehtiin penkit. Vielä nykyään Karunan kirkon vanhoilla penkeillä voi istua rauhassa ja katsoa kirkon hienoja maalauksia ja esineitä.

Nainen seisoo Karunan kirkon ovella.

Kirkossa oli ennen tarkka istumajärjestys. Naiset ja miehet istuivat eri puolilla kirkkoa. Aateliset istuivat edessä. Aateliset olivat yhteiskunnan korkein sääty, jolla oli eniten rahaa.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste