Suomessa on 1,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat 65-vuotiaita tai vanhempia. Työskenteletkö näiden ihmisten hyväksi?
– Nämä ihmiset ovat melko erilaisia keskenään. Heillä on myös melko erilaisia elämäntilanteita. Pohjoismaissa ihmiset ovat alkaneet sanoa, että 65–79-vuotiaat ihmiset eivät ole vanhoja. Tätä aikaa elämässä kutsutaan sen sijaan myöhemmäksi keski-iäksi. Iso osa tämän ikäisistä ihmisistä on terveitä ja aktiivisia. Siksi ihmiset ajattelevat, että ihminen on oikeastaan vanha vasta sitten, kun hän on yli 80-vuotias. Silloin ihminen voi tarvita enemmän apua ja palveluja. Ihmiset ovat kuitenkin luonnollisesti erilaisia. Ihmisillä on erilainen terveys, koulutus ja taloudellinen tilanne.
Ketkä ottavat yhteyttä vanhusasiavaltuutettuun ja miksi?
– Vanhat ihmiset, omaiset ja työntekijät ottavat yhteyttä. Usein ihmiset ottavat yhteyttä, kun jokin asia ei toimi. He kertovat, että he haluavat muutosta. Usein asia liittyy siihen, että apua on vaikea saada. Ongelmat liittyvät usein sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin ja digitalisaatioon.
– En voi auttaa ketään suoraan. Vanhusasiavaltuutetulla ei ole oikeutta vaatia muutosta. Usein yritän kertoa, minkä tahon puoleen ihmiset voivat kääntyä, jotta saisivat apua ongelmaansa.
– Tietysti toivon, että ihmiset voisivat kertoa minulle myös, jos asiat toimivat hyvin. Tai kertoisivat, miten he ovat ratkaisseet jonkin ongelman. Minulle on tärkeää, että saan mahdollisimman paljon tietoa. Olen mukana monissa työryhmissä ja keskustelen poliitikkojen kanssa. Annan tietoa niille, jotka tekevät uusia lakeja.
Välittävätkö poliitikot ja päättäjät vanhusten tilanteesta?
– Vanhusasiavaltuutettu on uusi viranomainen, ja tämä työ vie tietenkin aikaa. Mielestäni poliitikot kuitenkin kuuntelevat. Vanhuksia on tutkittu paljon Suomessa. Tietoa on kuitenkin edelleen melko vähän niissä työryhmissä ja valiokunnissa, jotka tekevät töitä uusien lakien parissa. Siksi tämä tehtävä on hyvin tärkeä.
Kuinka vanhoja ihmisiä voi auttaa?
– On tärkeää kertoa asiat vanhojen ihmisten näkökulmasta, kun tärkeitä asioita uudistetaan yhteiskunnassa. Kun yhteiskunta digitalisoituu, vanhukset unohtuvat helposti. Nuoret oppivat käyttämään tietokoneita koulussa tai töissä. He osaavat hoitaa asioita digitaalisesti, mutta vanhoille se on vaikeampaa. Tarvitsemme lain, joka antaa vanhuksille mahdollisuuden oppia käyttämään uusia digitaalisia palveluita koko elämänsä ajan. Vanhan ihmisen pitäisi myös olla mahdollista ilmoittaa, jos hän ei voi hoitaa asioita digitaalisesti. Siten yhteiskunta saisi tietää, kuinka suuri tämä ongelma on. Silloin asia olisi pakko hoitaa eri tavalla.
– Ajattelen myös, että selkokieli on erittäin tärkeää, kun vanhoille ihmisille luodaan palveluita. Selkokieli on yhtä tärkeä asia kuin tekninen saavutettavuus.
Hoitokotipaikkoja on liian vähän. Onko mielestäsi oikein, että vanhat ihmiset asuvat kotona, vaikka he ovat hyvin vanhoja ja sairaita?
– Mielestäni tärkeintä on kuunnella vanhuksia ja kysyä heiltä, mitä he haluavat. Jos vanha ihminen tuntee olonsa turvalliseksi kotona, voi hän asua edelleen kotona. Silloin hän saa kotiin apua ja palveluita, joita hän tarvitsee.
– Tällä hetkellä moni vanha ihminen joutuu asumaan kotona vaikka ei tunne oloaan turvalliseksi. Vanhukset eivät myöskään aina saa apua, jota tarvitsevat. Se ei ole hyvä.
Luuletko, että se johtuu siitä, että yhteiskunta haluaa säästää rahaa?
– Luulen, että se ei aina tule halvemmaksi yhteiskunnalle. Jos vanhus tarvitsee paljon apua kotona, se voi olla yhtä kallista kuin hoitokodissa asuminen. Mukaan pitää laskea myös se, paljonko maksaa, kun vanhus mahdollisesti tarvitsee paljon terveyspalveluita.
– Uskon, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eli sote-uudistus voi olla hyvä asia. Uusien hyvinvointialueiden on tarkoitus nähdä kokonaisuus. Sitten vanhukset voivat ehkä saada yhdestä paikasta apua monenlaisiin asioihin.
Vanhuspalveluissa ei ole tarpeeksi hoitajia. Mistä uskot sen johtuvan?
– Uskon, että meidän pitää katsoa niitä hoitopaikkoja, joissa hoitajat viihtyvät työssään. Meidän pitää selvittää, miten niissä paikoissa tehdään asiat ja miksi se toimii hyvin. Kyse ei ole vain siitä, että hoitajien pitää saada lisää palkkaa. Myös työehdot ja työolosuhteet ovat tärkeitä. Hoitajilta pitää kysyä, mitkä asiat ovat heidän mielestään hyvin. On tärkeää myös puhua vanhusten ja heidän omaistensa kanssa.
Mitkä asiat ovat vanhojen ihmisten elämässä nyt paremmin kuin ennen?
– Nykyään Suomessa iso osa vanhoista ihmisistä on melko hyvin koulutettuja. Heillä on myös parempi taloudellinen tilanne kuin vanhuksilla oli ennen. Moni vanha ihminen kokee vanhuuden vapauden aikana. Koska monet vanhat ihmiset ovat terveitä, he jaksavat tehdä monia asioita eläkkeellä. Monet ovat aktiivisia ja kokevat, että heillä on paljon mahdollisuuksia. Vanhat ihmiset pitävät siitä, että heidän on mahdollista tehdä mitä haluavat.
Kuka?
Päivi Topo
Ikä: 59 vuotta
Asuinpaikka: Helsinki
Perhe: Mies ja aikuiset lapset
Harrastukset: Nyt kesällä puutarhatyöt ja uinti. Harrastaa ulkoilua ja kulttuuria eri muodoissa ympäri vuoden
Vanhusasiavaltuutettu 15.1.2022 alkaen. On aiemmin tutkinut vanhuksia ja muistisairauksia. On tutkinut myös, mitkä asiat vaikuttavat vanhusten hyvinvointiin.
hyvä juttu vanhuksista