EU-komissio kertoi tiistaina, että se siirtää Suomen EU:n tarkkailuluokalle vuoden 2026 alussa. Komission mukaan Suomen talous on liikaa alijäämäinen eli tappiolla. Suomen valtion talous on tänä vuonna 4,5 prosenttia alijäämäinen ja vuonna 2026 4 prosenttia. EU hyväksyy enintään 3 prosentin alijäämän. Myös Suomen julkinen velka ylittää EU:n salliman rajan. Suomen velka on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Pääministeri Petteri Orpo sanoo, että Suomen joutuminen tarkkailuun on valitettavaa. Orpon mukaan tämä oli myös odotettua.
Suomi päättää itse keinoista
EU:n tarkkailuluokka ei ole virallinen nimitys. Tarkkailuluokkaa käytetään Suomessa julkisessa keskustelussa.
Tarkkailuluokalle joutuminen tarkoittaa sitä, että komissio neuvottelee Suomen kanssa säännöistä ja toimista, joita Suomi voi tehdä. EU ei määrää Suomelle rangaistuksia tai toimia.
EU;n tarkkailuluokalla on yhdeksän jäsenmaata: Belgia, Italia, Itävalta, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovakia ja Unkari. Suomi on kymmenes maa tarkkailuluokalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että hän on neuvotellut EU:n tiukoista säännöistä.
– Tästä syystä minusta on tärkeää, että EU:n jäsenet noudattavat sääntöjä.
Purra sanoo, että hallitus ei korjaa Suomen julkista taloutta EU:n takia. Purra korostaa, että julkisen talouden korjaus tehdään Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden takia.
Suomi joutuu myös toiselle tarkkailuluokalle
Vasemmistoliiton eroparlamentaarikko Li Andersson kertoi tiistaina, että Suomi joutuu myös toiselle EU:n tarkkailuluokalle. Suomi joutuu EU.n yhteiskunnallisen kehityksen tarkkailuun, koska eriarvoisuus kasvaa Suomessa.
EU-komissio nosti Suomen mukaan listalle, jonka sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu herättää huolta. Muut maat ovat Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Liettua, Latvia, Luxemburg ja Romania.
Li Andersson sanoo, että listalle joutuminen osoittaa Suomen hallituksen politiikan vaikutukset.
– Hallitus on kasvattanut suomalaisten eriarvoisuutta. Se on tehnyt laajoja leikkauksia sosiaaliturvaan, heikentänyt työntekijöiden asemaa ja romuttanut tavallisten ihmisten luottamuksen talouteen ja työhön.
Tuntuu tosi pahalta,kun Suomi on näin kurjassa jamassa, toivotaan, että tulevaisuus on parempi ja kaikilla on hyvin ja hyvä elämä ja kaikki Suomalaiset saavat olla terveitä,haluan että hallitus ei tukehduttaisi enempää köyhiä,koska me olemme jo köyhiä. Parempaa tulevaisuutta 2026.
On niin noloa, kun viitataan koulun 1950-80 olleeseen tarkkailuluokkaan. Viittaus kertoo, että sinne päässeet tai joutuneet oppilaan ovat huonoja. Se on väärä käsitys. He olivat oppilaita, joilla murrosikä eli aikuiseksi kasvu oli vaikeata ja tarkkailuluokan opettaja pystyi auttamaan lasta pienryhmässä. Voisitteko jo lopettaa tämän ihmisryhmän mollaamisen ja käyttää sanontaa ”On nyt EU:n tarkkailussa” ei millään luokalla. Kuka muuten on se viisas, joka siellä tarkkailee? Mitä hän tekee? Vai onko se joku ekonomistien ryhmä?