Hallitus esitteli maanantaina suuren hallinnon uudistuksen yksityiskohtia. Uudistus on iso ja monimutkainen. Hallitus melkein hajosi sen takia viime viikon lopulla.
Vuoden 2019 alussa Suomessa on kolme hallinnon tasoa: kunnat, itsehallintoalueet ja valtio. Uutta ovat itsehallintoalueet. Ne hoitavat tulevaisuudessa monen nykyisen hallinnon tason tehtäviä. Valtion aluehallinnon ja kuntayhtymien tehtävät siirtyvät itsehallintoalueille. Näitä ovat esimerkiksi palokunnat, maakuntien tehtävät ja liikenteeseen ja yrittämiseen liittyvät tehtävät.
Suurin muutos koskee sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden järjestäminen siirtyy kunnilta itsehallintoalueiden vastuulle. Valtion pitää kuitenkin hyväksyä itsehallintoalueiden päätökset.
Hallitus lupaa lisäksi, että asiakkaat saavat itse valita, mitä terveyspalvelua he käyttävät. Palveluja voivat tuottaa kunnat, yritykset tai erilaiset järjestöt, jotka tekevät vapaaehtoistyötä.
Vielä ei tiedetä, mitä valinnanvapaus tarkoittaa käytännössä. Esimerkiksi terveysalan yritysten rooli herättää epäilyksiä. Uudistuksen tavoitteena on säästää terveydenhoidon menoja tulevaisuudessa monella miljardilla eurolla. Kustannukset saattavat kuitenkin nousta, jos palvelut ostetaan yritykseltä. Yrityksen nimittäin pitää tuottaa voittoa, kunnan ei.
Koska erilaisia terveyspalvelujen tuottajia on paljon, saattaa tiedonkulku vaikeutua. Uudistuksen tärkeä tavoite on, että potilas saa nopeasti oikeaa hoitoa oikeassa paikassa. Siksi potilastietojen pitää kulkea sujuvasti.
Tärkeä tavoite on myös se, että terveysongelmia voi ehkäistä ennalta. Siksi sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus yhdistää. Esimerkiksi vanhusten tai vammaisten terveyteen ja kuntoutukseen liittyvät palvelut ovat tulevaisuudessa ”saman katon alla” eli samassa yksikössä.
Valtuustot käyttävät ylintä valtaa itsehallintoalueilla. Asukkaat valitsevat vaaleilla edustajat valtuustoihin. Tiedossa on siis vaalit ennen vuotta 2019.
Kuntaministeri Anu Vehviläinen ja peruspalveluministeri Juha Rehula haluavat itsehallintoalueille paremman nimen. Itsehallintoalue on hankala sana. Sotealue puolestaan ei ole hyvää virkakieltä.
– Hyviä nimivinkkejä otetaan vastaan, Rehula sanoi maanantaina.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) ehdotti vuosi sitten, että itsehallintoalueiden nimeksi tulisi peruspalvelupiiri. Peruspalvelulle on luonteva vastine ruotsin kielessä: omsorg.
Lähde: Yle