Svenska nu on verkosto, joka tukee ruotsinkielistä opetusta Suomessa. Svenska nu täytti kymmenen vuotta ja järjesti seminaarin viime viikolla.
Ohjelmassa oli keskustelu Suomen kaksikielisyydestä. Keskusteluun osallistuivat entinen pääministeri ja SDP:n poliitikko Paavo Lipponen, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja Kimmo Sasi. Sasi on kokoomuksen poliitikko.
Hallituksen kielipolitiikkaa arvosteltiin. Hallitus on päättänyt, että ensi syksynä 2 200 suomenkielisen oppilaan ei tarvitse opiskella ruotsia. He voivat valita toisen kielen sen sijaan. Itä-Suomessa osa oppilaista saattaa valita venäjän kielen.
– On tietysti hyvä, jos oppilaat opiskelevat venäjää. Mutta ymmärtävätkö he, mitä voi seurata siitä, että he eivät opi ruotsia, ihmetteli Paavo Lipponen.
– Jos 12-vuotiaana hylkää ruotsin, sitä voi katua kymmenen vuoden kuluttua, hän sanoi.
Ruotsin kieli on vapaaehtoinen ylioppilaskokeessa. Kimmo Sasi sanoi, että se on huono asia.
– Ihmiset luulevat, että koulussa on nyt enemmän valinnanvaraa. On huono asia, jos siitä seuraa, että yhä harvemmat opiskelijat valitsevat vieraita kieliä, jatkoi Lipponen.
Ruotsin kielen opettajien puheenjohtaja Satu Pessi oli yleisön joukossa. Hän sanoi, että vapaaehtoisuuden takia yhä harvemmat kirjoittavat ruotsin kielen ylioppilaskokeissa. Yhä harvemmat kirjoittavat myös saksan tai muita vieraita kieliä ylioppilaskokeissa.
Keskustelun osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että ruotsin kielen taito on tärkeää pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomalaisella on hyvät mahdollisuudet opiskella ja tehdä työtä Ruotsissa, jos hän osaa ruotsia.
Ruotsin kielen opetuksen asiantuntija Eva Jernström toi terveiset Ruotsista. Hänen mukaansa monet nuoret ajattelevat, että englannin osaaminen riittää. Mutta se ei ole totta.
– Monipuolinen kielitaito avaa monia ovia ja luo mahdollisuuksia, hän sanoi.