Niinistö puhui demokratiasta ja maahanmuutosta

Presidentti pitää puheen aina uuden vuoden päivänä. Tänä uutena vuotena presidentti Sauli Niinistö käsitteli puheessaan erityisesti kahta isoa teemaa: demokratiaa ja maahanmuuttoa.

Niinistö on huolissaan, että eurooppalaiset riitelevät nyt liikaa keskenään. Hän pelkää, että Eurooppa unohtaa, mitä demokratia eli kansanvalta on.

Niinistö on huolissaan myös riidoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. Niinistö sanoi, että kaikkien täytyy tietää, mikä on oikein Suomen lakien ja suomalaisten arvojen mukaan. Niinistö toivoo, että myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista puhutaan.

Niinistö muistutti, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.

– Tarvitsemme ihmisiä tekemään töitä ja rakentamaan tätä maata, Niinistö sanoi.

 

Tasavallan presidentin uuden vuoden puhe selkokielellä

Kansalaiset, toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta!

Olemme kuulleet ja nähneet syksyllä uutisia Pariisista Ranskasta.

Ensin Pariisissa maailman johtajat kokoontuivat muistotulen ääreen. He juhlivat ensimmäisen maailmansodan päättymistä. He juhlivat rauhaa, joka tehtiin sata vuotta sitten.

Kuukausi myöhemmin Pariisista tuli toisenlaisia uutisia. Pariisin kaduilla oli mielenosoittajia, joilla oli keltaiset liivit. He polttivat autoja. Heidän mielestään asiat ovat todella huonosti.

Ensin Pariisissa juhlittiin rauhaa. Vähän myöhemmin siellä oli mellakoita.

Mitä ajattelemme tästä?

Eurooppa on opettanut muulle maailmalle, mitä on demokratia, tasa-arvo ja vapaus. Nyt me eurooppalaiset itse riitelemme samoista asioista. Riitelemme niistä ja joudumme puolustamaan niitä Euroopan sisällä.

Tällaiset riidat ovat huolestuttavia. On todella vaarallista, jos me Euroopassa unohdamme, mitä on demokratia, tasa-arvo tai vapaus. Meidän on oltava valppaita. Meidän täytyy puhua siitä, mitä nyt tapahtuu.

Me suomalaiset ajattelemme, että maailmassa pitää olla yhteiset säännöt. On hyvä, jos valtiot yhdessä sopivat asioista YK:ssa eli Yhdistyneissä Kansakunnissa.

Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti. Maailmasta on tulossa moninapainen. Se tarkoittaa, että monet suurvallat kilpailevat keskenään.

Tällaisia suurvaltoja ovat Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

On vaara, että valtiot alkavat taas pelotella toisiaan ydinaseilla. Me emme halua sellaista maailmaa.

Suomella on hyvä yhteys kaikkiin suurvaltoihin. Suomalaiset voivat rakentaa rauhaa ja auttaa suurvaltoja keskustelemaan toistensa kanssa.

Suomi on kuitenkin pieni maa, eikä se voi yksin tehdä kovin paljon. Siksi olisi hyvä, että Eurooppa olisi vahvempi. Jos Eurooppa riitelee, se on heikko. Silloin suurvallat eivät kuuntele sitä. Jos Eurooppa on heikko, se ei pääse mukaan päättämään maailman isoista kysymyksistä.

Eurooppalaiset ovat kauan ajatelleet, että ihminen voi muuttaa asioita äänestämällä vaaleissa. Nyt monet ajattelevat, että äänestäminen ei riitä. Täytyy tehdä jotain muuta, mennä marssille tai mielenosoitukseen.

Me emme saa unohtaa sitä, miten tärkeää on keskustella. Me voimme ajatella asioista eri tavalla, mutta meidän täytyy kuunnella ja yrittää ymmärtää muita.

Demokratia on sitä, että ihminen saa ajatella mitä tahtoo. Ihminen voi olla tyytyväinen tai tyytymätön. Tyytymättömyys voi olla hyvä asia, kun se saa meidät tekemään maastamme ja maailmasta parempia. Myös monet puolueet ovat syntyneet siksi, että ihmiset ovat olleet tyytymättömiä johonkin asiaan.

Demokratia ei kuitenkaan ole sitä, että ihminen saa tehdä mitä tahtoo. Me emme saa tehdä muille ihmisille pahaa.

Jokaisen täytyy ymmärtää, mitä omista teoista ja omista puheista seuraa.

Meidän täytyy pysähtyä ja kuunnella, mitä muut ihmiset sanovat. Jos emme ymmärrä, meidän täytyy kysyä lisää, ei alkaa huutaa vastaan.

Me muistamme, mitä tapahtui Suomessa sisällissodassa vuonna 1918. Pahoista ajatuksista tuli pahoja tekoja. Viha voitti suomalaiset. Mutta vihasta voi päästä irti. Suomessakin lopulta demokratia voitti vihan. Suomalaiset alkoivat rakentaa tulevaisuutta yhdessä.

Eurooppalaiset riitelevät nyt paljon maahanmuutosta. Maahanmuutto lisääntyy monesta syystä. Jotkut lähtevät pakoon sotaa ja etsivät turvapaikkaa, toiset etsivät työtä vieraasta maasta. Mitä tapahtuu sitten, kun ihminen alkaa asua uudessa maassa? Miten kaikki asiat pitäisi hoitaa? Meidän täytyy pysähtyä, kuunnella ja yrittää ymmärtää, mistä on kyse.

Meidän täytyy kuunnella myös suomalaisia. Millaisia ongelmia me näemme maahanmuutossa? Me tiedämme, että jotkut maahanmuuttajat ovat tehneet todella pahoja tekoja. Tällaista ei saa enää tapahtua.

Kaikkien Suomessa asuvien pitää voida tehdä Suomea paremmaksi. Kaikkien täytyy myös tietää, mikä Suomen lakien ja suomalaisten arvojen mukaan on oikein. Jos joku rikkoo lakejamme ja arvojamme, se herättää suomalaisissa vihaa. Jos ihminen haluaa elää Suomessa, hänen pitää oppia suomalainen systeemi.

Euroopan unioni etsii ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin. EU on tehnyt Turkin kanssa sopimuksen. Pakolaiset eivät voi enää matkustaa Turkin kautta muualle Eurooppaan niin helposti kuin ennen. Nyt Euroopan mailla on aikaa sopia, ketkä voivat tulla Eurooppaan ja mihin maahan he menevät. Jos onnistumme siinä hyvin, voimme ottaa Eurooppaan enemmän sellaisia pakolaisia, jotka oikeasti tarvitsevat apua.

Meidän pitää muistaa, että me myös tarvitsemme maahanmuuttajia. Tarvitsemme ihmisiä tekemään töitä ja rakentamaan tätä maata.

Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maa. Meidän vahvuutemme on luottamus. Ajattelemme, että opettajat, poliisit ja muut viranomaiset tekevät työnsä hyvin.

Suomalaiset ovat aina arvostaneet viranomaisia, jotka auttavat kansalaisia. Nyt kuitenkin olemme kuulleet, että nämä auttajat kohtaavat usein työssään väkivaltaa. Tämä ei ole oikein.

Meidän pitää muistaa, miksi haluamme rakentaa hyvää yhteiskuntaa. Haluamme antaa hyvän yhteiskunnan lapsillemme. Kasvatamme lapsia sanoilla ja esimerkillä. Tekomme muokkaavat maailmaa, joka jää lapsillemme.

Tämän huoneen ikkunasta voin keväisin katsoa koululaisia, jotka ovat luokkaretkellä. Opettajat johtavat heitä, pienet koululaiset kävelevät käsi kädessä. Heillä on keltaiset liivit päällä.

Luonnon tilanne on huolestuttava. Ilmasto lämpenee, ja se on huono asia. Lastemme elämä ei ehkä ole yhtä hyvä kuin meidän elämämme.

Meidän täytyy suojella luontoa ja muuttaa tapojamme. Emme saa ostaa turhia tavaroita. Se ei tarkoita, että hyvinvointi loppuu. Se ei tarkoita, että tasa-arvo Suomessa loppuu. Mutta se tarkoittaa, että meidän täytyy ajatella uudelleen, mitä todella haluamme. Ihminen on kekseliäs. Voimme keksiä uusia asioita, jotka ovat entisiä parempia.

Monet asiat ovat nyt kaikissa maissa paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi haluan lukea teille runoilija Eeva Kilven runon:

“Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä!”

Toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta ja Jumalan siunausta.

 

Puheen selkomukautus: Leealaura Leskelä, Ulla Vanhatalo ja Juhana Torkki

Tekstin julkaisuun on saatu tasavallan presidentin kanslian suostumus.