Valtion velka on kasvanut monien syiden takia. Maailman talouden ongelmat ovat vaikuttaneet myös Suomen talouteen. Vuosina 2008–2009 oli ongelmia, joita kutsuttiin finanssikriisiksi. 2010-luvulla monilla Euroopan mailla oli ongelmia velan takia. Vuosina 2020–2021 maailman talous hiljeni koronaviruksen takia. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se heikensi maailman, Euroopan ja Suomen taloutta.
Valtio otti lisää velkaa, jotta Suomen talous selvisi näistä ongelmista. Korko oli 2010-luvulla hyvin alhainen, joten velkaa oli helppo ottaa. Korko saattoi olla melkein nolla prosenttia. Korko on lainan hinta, ja korko lasketaan prosentteina velan määrästä.
Suurin osa valtion tuloista on veroja, joita ihmiset ja yritykset maksavat. Viime vuosina myös Suomen talous on kasvanut hitaasti. Siksi valtio on saanut liian vähän verotuloja, ja valtion on pakko ottaa velkaa.
Tärkeä selitys velan kasvulle on myös väestön ikääntyminen. Väestö ikääntyy eli vanhusten osuus suomalaisista kasvaa koko ajan. Siitä seuraa, että terveydenhuoltoon, vanhusten palveluihin ja eläkkeisiin menee yhä enemmän rahaa. Tämä on näkynyt uutisissa monta kertaa viime vuosina.
On keskusteltu paljon sote-uudistuksesta. Sen tavoite on, että terveydenhuollon palvelut toimivat, vaikka väestö vanhenee. Mutta riittävätkö rahat? Sote-uudistus ei ole vielä tuonut säästöjä, joita toivottiin.
Ikääntyminen vaikuttaa myös toisella tavalla. Suomessa on yhä vähemmän nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä. Samalla vähenee veronmaksajien määrä ja verotulot vähenevät. Suomi tarvitsee myös enemmän maahanmuuttajia. Muuten väestö pienenee ja Suomi köyhtyy. Ja koko ajan täytyy ottaa lisää velkaa.
Miksi valtion velka on ongelma?
Velan määrä ei ole vielä iso ongelma Suomessa. Monella muulla maalla on velkaa paljon enemmän asukasta kohti. Esimerkiksi Kreikka, Italia ja Ranska ovat tällaisia maita. Japanilla on eniten velkaa koko maailmassa. Nämä maat kuitenkin selviytyvät velasta huolimatta.
Suomen ongelma on, että velka kasvaa liian nopeasti. Vuonna 2024 Suomi vähensi menojaan eli leikkasi ja säästi. Silti valtio otti velkaa yli 12 miljardia euroa. Se on suuri summa. Valtio käytti rahaa vuonna 2024 noin 88 miljardia euroa. Korot olivat nousseet. Se pahensi ongelmaa. Valtio maksoi velkojen korkoja yli kaksi miljardia euroa vuonna 2024.
Suomi on osa Euroopan unionia. Euroopan unionissa on säännöt sille, kuinka paljon mailla saa olla velkaa. Suomi on lähellä tätä rajaa.
Ongelma helpottuu, jos Suomen talous kasvaa. Silloin ihmisillä on töitä, ja valtio saa enemmän verotuloja. Mutta talous on kasvanut jo kauan hyvin vähän ja hitaasti.
Mistä valtio säästää nyt?
Valtion tulot eivät riitä kaikkien menojen maksamiseen. Siksi valtio ottaa lisää velkaa. Sen lisäksi hallitus on tehnyt pitkän listan säästöistä. Säästöt koskevat melkein kaikkea, mihin valtio käyttää rahaa.
Hallitus pienentää eli leikkaa sosiaaliturvan menoja: työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea ja asumistukea.
Leikkauksia on pidetty epäreiluina, koska ne kohdistuvat köyhiin suomalaisiin. Hallitus perustelee, että kun tuet pienenevät, se kannustaa hakemaan töitä. Jos ihmiset pääsevät töihin, tuen tarve vähenee.
Valtio saa verotuloja ja velan tarve vähenee. Säästöjen lisäksi hallitus yrittää edistää työllisyyttä muillakin tavoilla. Esimerkiksi työehtojen paikallinen sopiminen helpottuu. Se tarkoittaa, että työehdoista voi sopia aiempaa laajemmin työpaikoilla.
Hallitus yrittää hillitä myös terveydenhuollon menoja. Jotkut maksut nousevat. Monet korvaukset ja tuet heikkenevät. Monet sairaalat ja terveyskeskukset vähentävät työntekijöitä.
Hallitus leikkaa myös kehitysyhteistyön rahoista. Hallitus haluaa, että valtion rahat käytetään Suomessa.
Lisäksi hallitus leikkaa rahoista, jotka on tarkoitettu ympäristön suojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Hallitus hidastaa monia hankkeita, jotka liittyvät liikenteeseen. Teiden kunnossapito heikkenee. Uusia teitä ja raiteita rakennetaan vähemmän.
Hallitus vähentää valtionhallinnon työntekijöiden määrää. Hallintoa yritetään järjestää niin, että rahaa säästyy. Monia toimistoja ja palvelupisteitä lopetetaan. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon.
Mistä valtio ei säästä?
Hallitus on päättänyt, että joistakin menoista ei säästetä. Hallituksen mielestä puolustuksesta leikkaaminen uhkaa Suomen turvallisuutta. Siksi puolustuksen menoista ei säästetä. Siihen on kaksi syytä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se heikentää Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Toiseksi Suomi on liittynyt Natoon. Suomi haluaa täyttää Naton toiveet siitä, kuinka paljon rahaa armeijalle annetaan.
Poliisin rahoja ei leikata. Hallitus haluaa vähentää rikollisuutta. Hallitus haluaa myös, että suomalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi.
Hallitus on leikannut jonkin verran koulutuksesta, mutta varhaiskasvatus ja peruskoulu säästyvät leikkauksilta.
Valtion säästöt
Säästöjen ajankohdassa oli huonoa onnea
Hallituksen säästöjä arvostellaan paljon. On sanottu, että säästöt kohdistuvat väärin. Niitä pidetään myös liian suurina. Myös säästöjen ajankohtaa pidetään vääränä.
Kysyimme taloustutkijan mielipidettä. Hän on tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
Malirannan mielestä on selvää, että valtion talous ei ole tasapainossa. Sitä täytyy tasapainottaa, eli säästöjä täytyy tehdä.
Maliranta ei tutkijana ota kantaa siihen, mistä kannattaa säästää ja mistä ei pidä säästää. Se on poliitikkojen tehtävä. Hän painottaa kuitenkin, että tutkimuksesta ja koulutuksesta ei kannata leikata. Niihin täytyy panostaa, jotta talous kasvaa. Silloin valtio saa verotuloja.
Malirannan mukaan hallituksella oli huonoa onnea, kun se päätti säästöistä. Näytti siltä, että Suomen talous piristyy pian. Mutta niin ei käynyt.
– Ehkä ihmiset alkoivat säästää, kun he kuulivat, että valtio leikkaa menojaan, Maliranta arvioi.
Yleensä valtiot elvyttävät taloutta, kun on laskusuhdanne eli talous hidastuu.
Elvyttäminen tarkoittaa, että valtio laskee korkoja tai lisää menojaan, jotta talous saadaan kasvamaan. Valtion säästöt kannattaa tehdä noususuhdanteessa, eli silloin kun talous kasvaa.
Malirannan mielestä olisi viisasta laatia esimerkiksi kymmenen vuoden suunnitelma, jonka aikana valtion talous palautetaan tasapainoon. Sen lisäksi tarvitaan talouskasvua.
Suomessa monilla aloilla on tehty tutkimusta ja kehitystoimintaa. Maliranta uskoo, että se muuttaa taloutta. Muutosten avulla Suomen talous voi kasvaa lähivuosina hyvin.