Pasilan asukastalossa on iloinen tunnelma. Joukko Lapatossut-ryhmän ikäihmisiä ja maahanmuuttajia on kokoontunut lukemaan selkokirjoja ja Selkosanomia yhdessä.
Aluksi Pasilan asukastalon johtaja Marja-Leena Haaksluoto kertoo, mitä hyötyä lukemisesta on. Saksalaisen tutkimuksen mukaan se rauhoittaa ja vähentää stressiä. Jopa sydämen syke laskee, kun lukee.
– Paitsi jos lukee jotakin jännitysromaania, sanoo Arto.
Lukutuokiossa maahanmuuttajat lukevat vuorollaan.
– Aamulla Nazim luuli, että Suomessa on jääkarhuja, nauraa Marja-Leena Haaksluoto.
– Ei ole jääkarhuja! Mutta Suomessa on karhuja ja susia, vastaa Nazim. Tämän hän on lukenut selkokirjasta 100 totuutta Suomesta (Pertti Rajala, Avain 2017).
– Minä en osaa lukea hyvin suomea, sanoo Nazim ennen kuin alkaa lukea.
Hän saa ryhmältä kannustusta:
– Hyvin se menee! Lue vaan!
Miksi Suomessa monet vanhukset asuvat palvelutaloissa?
Fardoos lukee Selkosanomista jutun, joka kertoo vuoden pakolaisnaisesta Sirwa Farikista.
– Hän on minun ystäväni, kertoo Fardoos.
Sitten keskustellaan siitä, miksi suomalaiset vanhukset eivät asu perheensä kanssa vaan palvelutalossa. Fardoosin kotimaassa Syyriassa vanhat ihmiset asuvat perheen kanssa.
– Ehkä se johtuu siitä, että Suomessa naiset käyvät työssä, arvelee Marja-Leena.
– Saat potkut, jos olet äkkiä poissa töistä kolme päivää, kun hoidat kotona isää ja äitiä, sanoo Fardoos.
– Mutta suomalaiset palvelutalot ovat tosi hyviä. Syyriassa on vanhoille ihmisille vähän palvelutaloja, Fardoos kertoo.
Yli 90-vuotias Berta on kriittinen. Hänen mielestään suomalaiset ovat liian ahneita.
– Suomi on kulutusyhteiskunta. Kaikki haluavat töihin, että he saavat rahaa ja voivat ostaa tavaroita. Vanhukset ja lapset laitetaan laitoksiin, sanoo Berta.
Selkokieli on tärkeää maahanmuuttajalle
Selkokeskus ja Valli järjestävät yhdessä Minä luen sinulle -kampanjan. Kampanjan aikana järjestetään lukuhetkiä, joissa ikäihmiset ja maahanmuuttajat tapaavat. Maahanmuuttajat oppivat suomea ja ikäihmiset taas saavat tavata ihmisiä eri kulttuureista.
Lapatossut-ryhmän ikäihmiset tuntevat selkokielen hyvin.
– Voidaan katsoa vaikka televisiosta Ylen selkouutisia, sanoo Berta.
– Se auttaa oppimaan suomen kieltä, sanoo Padria.
Padria lukee selkokielistä versiota klassikkokirjasta Seitsemän veljestä. Aleksis Kiven kuuluisa kirja on ilmestynyt yli sata vuotta sitten. Siinä kieli on aika vanhaa ja vaikea ymmärtää. Mutta selkokielistä kirjaa on helpompi ymmärtää.
– Onneksi on näitä selkokirjoja, toteaa Marja-Leena.
Se on hyvää uutisia.
Missä vietetiin Minä luen sinulle -kampanjaa?