Euroopassa panostetaan puolustukseen

Teksti: Jesse Verkkoperä, lähteet Auswärtiges Amt, Forsvarsministeriet, Foirsvaret, Försvarsmakten, Tagesschau, Yle, Varusmieslehti
Kuva: Lehtikuva / AFP / Emil Nicolai Helms
Uutinen julkaistu: 28.11.2025

Euroopan turvallisuuteen kohdistuu uusia uhkia. Puolustukseen panostetaan nyt enemmän kuin aikaisemmin. Turvallisuus on eurooppalaisille tärkeää.

Kuvassa on Saksan armeijan Eurofighter-hävittäjälentokone Neuburgin tukikohdassa. Kuva: Lehtikuva / AFP / Lukas Barth-Tuttas

Europan turvallisuustilanne on muuttunut. Muutokseen on ainakin kaksi syytä.

Ensimmäinen syy on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sota on jatkunut jo kolme vuotta. Venäjän uhka on muuttanut Europan turvallisuustilannetta huonoon suuntaan.

Toinen syy liittyy Yhdysvaltoihin. Eurooppa on tottunut suojaan, jota se on saanut Yhdysvalloilta. Yhdysvallat on kuitenkin muuttunut, eikä Yhdysvaltojen tuki Euroopalle ole varmaa. Siksi Euroopan täytyy panostaa enemmän omaan puolustukseen.

Eurooppa on reagoinut uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi liittyivät puolustusliitto Natoon. Natoon kuuluu 32 maata.

Myös Nato vaatii, että jäsenmaat käyttävät enemmän rahaa puolustukseen. Kesällä 2025 jäsenmaat nostivat määrän viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on todella paljon rahaa.

Rahaa käytetään Natossa aseisiin, kuten hävittäjiin. Lisäksi rahaa kuuluu esimerkiksi tarvikkeisiin ja sotilaiden palkkoihin. Myös tiet ovat tärkeitä.

Naton jäsenmaiden tapa järjestää puolustus vaihtelee. Tyypillinen tapa on asevelvollisuus. Se tarkoittaa kansalaisten velvollisuutta osallistua maansa puolustukseen.

Ajankohtaisia kysymyksiä on monta. Onko sotilaita riittävästi? Onko asevelvollisuus tasa-arvoinen? Tässä artikkelissa tarkastellaan Nato-maista Saksan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen tapaa hoitaa puolustusta.

Saksan armeija on huonossa kunnossa

Saksan armeijan kalusto on vanhaa, kasarmit rapistuvat ja sotilaita on liian vähän. Siksi puolustus ei toimi kunnolla. Saksassa puolustusta pitää parantaa monella tavalla.

Armeijan kokoa pitää kasvattaa. Kunnostetut kasarmit ja hyvä palkka voivat houkutella uusia sotilaita.

Lisäksi armeija tarvitsee uutta kalustoa, erityisesti lisää ilmatorjuntaa ja ohjuksia.

Saksa on ryhtynyt toimeen. Hallitus myönsi paljon lisää rahaa puolustukselle. Lisäksi kielto käyttää lainarahaa puolustukseen poistettiin. Se on iso muutos. Nyt puolustukseen laitetaan Saksassa paljon rahaa. Saksa haluaa, että maan armeija on tarpeeksi vahva.

Saksa tarvitsee lisää sotilaita

Asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Siitä lähtien Saksassa on ollut ammattiarmeija. Jokainen saksalainen voi suorittaa asepalveluksen kuitenkin vapaaehtoisesti.

Saksassa asevelvollisuus astuu kuitenkin voimaan kriisitilanteessa. Kriisitilanne tarkoittaa tilannetta, jossa Saksa joutuu puolustautumaan. Rauhan aikana kenenkään ei ole pakko suorittaa asepalvelusta.

Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan asevelvollisuus pitää ehkä kuitenkin palauttaa Saksassa. Asevelvollisuus varmistaa, että sotilaita on tarpeeksi.

Asevelvollisuuden palauttaminen on iso asia. Palauttaminen vaatii Saksan perustuslain muuttamista. Se taas vie paljon aikaa ja päätös vaatii Saksan parlamentissa suuren enemmistön. Enemmistön saaminen on vaikeaa, koska vasemmistopuolueet vastustavat asevelvollisuuden palauttamista.

Saksassa keskustellaan nyt siitä, onko nykyinen järjestelmä hyvä. Entä pitäisikö asevelvollisuuden koskea myös naisia? Ehkä Saksa voi ottaa mallia Ruotsista.

Saksan armeijan eli Bundeswehrin joukot turvasivat kuljetusalus Ark Germanian lähdön Rostockin satamassa Pohjois-Saksassa syyskuussa. Ark Germania on tansklalainen rahtilaiva, joka kuljettaa sotakalustoa. Kuva Lehtikuva / AFP

Ruotsilla tasa-arvoinen asevelvollisuus

Asevelvollisuus lakkautettiin Ruotsissa vuonna 2010. Kun turvallisuustilanne muuttui Euroopassa, asevelvollisuus palautettiin vuonna 2017. Kaikki täysi-ikäiset ovat Ruotsissa asevelvollisia, miehet ja naiset. Ruotsissa asevelvollisuus ei tarkoita ainoastaan aseiden käyttämistä. Se voi tarkoittaa työtä armeijassa, pelastuslaitoksella tai muuta työtä.

Vain osa ruotsalaisista suorittaa asepalveluksen tai muun pakollisen palveluksen. Uusia asevelvollisia koulutetaan tarpeen mukaan. Kaikki 18-vuotiaat saavat kyselyn, johon he vastaavat. Palvelukseen valitaan miehiä ja naisia soveltuvuuden mukaan.

Myös Tanskassa monia muutoksia

Asevelvollisuus uudistettiin Tanskassa tänä vuonna. Uusi asevelvollisuus koskee tasavertaisesti miehiä ja naisia. Uudistus tehtiin, koska Tanska tarvitsee lisää sotilaita. Uudistuksessa asevelvollisuutta myös pidennettiin. Ennen asevelvollisuus kesti neljä kuukautta, nyt se kestää yksitoista kuukautta.

Tanskassa kaikki 18-vuotiaat osallistuvat kutsuntoihin. Kutsunnat kestävät kuusi tuntia ja niissä tehdään erilaisia testejä. Ennen kutsuntoja jokainen täyttää kyselylomakkeen. Kutsunnoissa selviää, minkälaiseen palvelukseen nuori sopii.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen sanoo, että uudistus on tärkeä, koska tilanne maailmassa on muuttunut ja Tanskan puolustusvoimien pitää saada lisää sotilaita.

Suomessa vain miehet ovat asevelvollisia

Suomessa asevelvollisuus koskee vain miehiä. Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Maanpuolustusvelvollisuus koskee kuitenkin miehiä ja naisia. Suomessa kaikki siis osallistuvat sodan aikana maan puolustamiseen.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa asevelvollisuus koskee tasavertaisesti molempia sukupuolia. Pitäisikö asevelvollisuuden olla tasavertainen myös Suomessa?

Suomen Varusmiesliiton entisen puheenjohtajan Elina Riutan mielestä asevelvollisuuden täytyisi koskea Suomessa koko ikäluokkaa eli miehiä ja naisia.

Nykyinen asevelvollisuus toimii Suomessa kuitenkin hyvin. Suomessa on toimiva puolustus. Suomi on myös kehittänyt puolustusta. Suomi on esimerkiksi ostanut uusia hävittäjiä ja laivoja.

Turvallisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut asiat. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja kansainvälinen yhteistyö.

Presidentti Alexander Stubb vieraili lokakuussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä. Vasemmalla Muistin pedagogi Mikko Siitonen. Muistissa pääsee perehtymään sodan ja rauhan teemoihin. Kuva Lehtikuva / Vesa Moilanen

Miten rauhaa rakennetaan?

Kansalaisjärjestö Fingo haastatteli Suomen presidentti Alexander Stubbia siitä, miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan.

Rauha on kestävän tulevaisuuden edellytys.

– Yhteistyö ja neuvottelu ovat rauhan perusta, presidentti sanoo.

Turvallisuuteen ja rauhaan liittyy maiden puolustuksen lisäksi hyvin monia muita asioita. Esimerkiksi ilmastonmuutos on myös uhka turvallisuudelle.

– Suomen pitää olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä ilmastonmuutoksen torjunnassa, presidentti sanoo.

Erilaiset uhat pelottavat ihmisiä.

– Lupaan kuunnella, keskustella ja välittää, Stubb sanoo.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)