Berliinin muuri rakennettiin vuonna 1961. Muuri jakoi Berliinin kaupungin kahtia.
Toinen puoli kuului kommunistiseen Itä-Saksaan ja toinen kapitalistiseen Länsi-Saksaan. Berliinin muuri rakennettiin, jotta ihmiset eivät pakenisi idästä länteen.
Muuria on kutsuttu myös kylmän sodan tunnusmerkiksi. Maailman poliittista tilannetta kutsuttiin kylmä sodaksi useita vuosikymmemniä 1900-luvun lopulla.
Maailma oli poliittisesti jakautunut. Toiseen osaan kuuluivat Neuvostoliitto, Puola, Jugoslavia, Itä-Saksa ja muita maita, joissa oli sosialistinen hallinto. Toiseen osaan kuuluivat Yhdysvallat, Länsi-Eurooppa ja muut kapitalistiset maat.
Berliinin muuri oli tiukasti vartioitu. Vartijoilla oli oikeus ampua kaikki, jotka yrittivät paeta Itä-Saksasta ja ylittää muurin. Vuonna 1989 maailma oli kuitenkin muuttunut. Itäsaksalaiset osoittivat mieltään ja vaativat enemmän vapautta, ja politiikka muuttui. Itä-Saksan johtajat antoivat asukkaille suuremmat oikeudet matkustaa ulkomaille. Useita rajanylityspaikkoja avattiin. Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä ensimmäiset itäsaksalaiset kiipesivät Berliinin muurin yli. Sen jälkeen muuri revittiin kappaleiksi, ja nyt siitä ei ole enää paljon jäljellä.
Vajaa vuosi myöhemmin, 3. lokakuuta vuonna 1990, Saksa yhdistyi Saksan liittotasavallaksi.
Claire Scheunemann oli 16-vuotias ja asui itä-Berliinissä, kun muuri murtui. Nykyään hän asuu Helsingissä ja työskentelee kielen opettajana.
Scheunemann muistaa, kun muuri murtui:
– Äitini kuului niihin, jotka halusivat muutosta, ja hän oli mukana mielenosoituksissa. Juuri sinä iltana hän oli ottanut unilääkkeitä, jotta nukkuisi hyvin. Kun hänen sukulaisensa soitti ja kertoi, että ihmiset tanssivat muurilla, hän ei uskonut sitä. Luin itse kemian kokeeseen, joten emme olleet mukana sinä iltana.
– Seuraavana päivänä menimme sitten länteen. Se oli uskomatonta.
– Yhtäkkiä meillä nuorilla oli paljon mahdollisuuksia. Vanhemmilla oli vaikeampaa. Monet menettivät työpaikkansa entisessä Itä-Saksassa.