Kalle Könkkölä on Kynnys ry:n toiminnanjohtaja. Myös hän on kuullut ilkeitä kommentteja liikuntavammansa takia.

Kalle Könkkölä on Kynnys ry:n toiminnanjohtaja. Myös hän on kuullut ilkeitä kommentteja liikuntavammansa takia.

Vammaiset kokevat paljon syrjintää

Selvitys paljasti, että vammaisia ihmisiä kohdellaan usein huonosti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti, millaisia kokemuksia vammaisilla ihmisillä on Suomessa.

Yli puolet vastaajista kertoi, että he kokevat usein syrjintää.  Syrjintä voi olla esimerkiksi kiusaamista tai vammaisen ihmisen eristämistä muista.

Myös työelämässä vammaiset ihmiset kokevat usein syrjintää. Työnantaja ei välttämättä halua hankkia apuvälineitä tai muuttaa työtiloja sellaisiksi, että ne sopivat vammaiselle työntekijälle.

– Monet suomalaiset ajattelevat, että vammainen ihminen on eläkkeellä. Vammainen työntekijä on poikkeus, toteaa Kirsi Pimiä. Hän on Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Selvitykseen osallistui 455 vammaista henkilöä. Heistä lähes kaikki arvelivat, että heidän mahdollisuutensa saada työpaikka on huonompi kuin vammattomalla ihmisellä.

Vammaisia syyllistetään

Vammaiset ihmiset saavat toisinaan myös kuulla syyllistävää puhetta. Jotkut esimerkiksi sanovat, että vammaisten hoito tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Vammaisjärjestö Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä totesi Ylen haastattelussa, että vammaiselle ihmiselle voidaan myös puhua loukkaavasti.

Kielteisiä asenteita

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vammaisia ihmisiä pidetään usein vähemmän arvokkaina kuin vammattomia ihmisiä. Monet myös haluavat eristää vammaiset jonnekin pois näkyviltä.

– Ajatellaan, että vammaiset ihmiset voisivat opiskella erillisissä oppilaitoksissa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä toteaa.

Pimiä uskoo, että kysymys on ennen kaikkea ihmisten tiedon ja ymmärryksen puutteesta.

Lähde Yle

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste