Sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad tutki, miten työnhakijan ulkomaalainen nimi vaikuttaa työnhaussa. Ahmad teki asiasta tutkimuksen Helsingin yliopistossa.
Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta avoimiin työpaikkoihin. Hän käytti hakemuksissa suomalaisia, englantilaisia, venäläisiä, irakilaisia ja somalialaisia nimiä.
Ahmad lähetti hakemuksia avoimiin työpaikkoihin, joilla maksetaan melko matalaa palkkaa. Työpaikat olivat ravintoloissa, kaupoissa, toimistoissa, siivoustyössä ja asiakaspalvelussa.
Ahmad keksi työnhakijoita, jotka olivat yhtä hyviä. Heillä oli sama koulutus ja yhtä paljon työkokemusta. Kaikki puhuivat hyvin suomea.
Kuitenkin suomalaiset hakijat saivat ylivoimaisesti eniten kutsuja haastatteluun. Seuraavina olivat englantilaiset ja venäläiset. Irakilaiset ja somalialaiset saivat vähiten kutsuja.
Hakemukset ilman nimiä?
Ahmad kertoo Ylen haastattelussa, että hän yllättyi erojen suuruudesta.
– En odottanut, että hakijan tausta on näin merkittävä tekijä. Kuvittelin, että asiat olisivat 20 vuoden aikana parantuneet. Eivät ole, sanoo Ahmad.
Ahmad muutti 20 vuotta sitten Pakistanista Suomeen. Hänen oli hyvin vaikea saada silloin töitä Suomesta.
Ahmad ehdottaa ratkaisuksi hakemuksia, joissa ei mainita työnhakijan nimeä, sukupuolta tai ikää. Tällaisia kokeiluja ovat jo tehneet muutamat kaupungit, S-ryhmän kaupat ja oikeusministeriö.
Lähde: Yle
On surullista että niissä on niin isoja eroja. Toivon että tulevaisuudessa työhakemuksissa ei tarvitse kertoa sukupuolta, etnistä taustaa tai nimeä.