Suomeen muuttaa joka vuosi kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK eli Yhdistyneet kansakunnat on antanut pakolaisen tunnuksen. Suomen valtio on sopinut YK:n kanssa, että Suomessa on paikka 750 kiintiöpakolaiselle joka vuosi. Suomen hallituksen työryhmä päättää, mistä maasta kiintiöpakolaisia otetaan. Viime vuonna kiintiöpakolaiset olivat Kongosta, Afganistanista ja Burmasta. Suuri osa heistä oli lapsia. Kiintiöpakolainen on eri asia kuin turvapaikanhakija. Kiintiöpakolaisella on lupa valmiina, kun hän muuttaa Suomeen. Turvapaikanhakijan asia ratkaistaan Suomessa. Turvapaikanhakija asuu Suomessa vastaanottokeskuksessa ja odottaa, saako hän luvan asua Suomessa.
Suomen valtio pyytää kuntia antamaan asuinpaikan kiintiö- pakolaisille. Kaikki kaupungit eivät halua kiintiöpakolaisia asumaan. Kaupunginjohto päättää halutaanko pakolaisia ottaa. Valtio ei voi käskeä kaupunkeja. Toiset kaupungit ottavat kiintiöpakolaisia. Esimerkiksi Jyväskylään tulee 50 uutta kiintiöpakolaista joka vuosi.
Tällä hetkellä uusista kotipaikoista on pula. Monet joutuvat odottamaan pakolaisleirillä kauan, ja elämä leirillä ei ole turvallista. Suomi on siis jo valinnut heidät. Suomeen ei voi kuitenkaan muuttaa, kun sopivaa asuinkuntaa ei löydy. Tilanne on hankala. Ihmiset tarvitsevat apua ja kodin. Paikkoja ei kuitenkaan ole.