Etsitkö ystävää?
Korona-ajan rajoitukset ovat lisänneet yksinäisyyttä. Monet järjestöt auttavat, jos etsit ystävää.
Eniten ystävätoimintaa järjestää Punainen Risti. Noin 30 000 ihmistä tapaa Punaisen Ristin vapaaehtoisia ystäviä. Ystävätoiminnassa ovat mukana myös monet muut järjestöt ja seurakunnat.
Suurin osa ystävätoiminnan ystävistä tapaa vanhuksia. Mutta myös maahanmuuttaneet, nuoret, vangit ja monet muut saavat ystäviä ystävätoiminnasta.
Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee lyhyen koulutuksen jälkeen. Lisätietoja saa täältä: https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/ystavatoiminta/
Ystävä piristää yksinäistä
Eläkeläinen Liisa Välilä oli yksinäinen. Hän löysi ystävän Keravalta ystäväpalvelusta. Hän ja Tuula Kosomaa ovat olleet ystäviä jo kolme vuotta.
Liisa Välilästä tuntui aiemmin, että hänellä on turvaton olo, kun hän oli yksin. Hän asuu Keravalla. Hänen sukulaisensa asuvat kaukana.
Liisa Välilä ja Tuula Kosomaa tapaavat tai puhuvat puhelimessa ainakin kerran viikossa. Liisa sanoo, että puhelut piristävät ja helpottavat oloa. Koronan takia tapaamisia on ollut tavallista vähemmän.
He keskustelevat kaikista maailman asioista. Monista asioista on helpompi puhua ystävän kanssa kuin perheen kanssa.
Tuula Kosomaa on ollut jo kauan mukana ystävätoiminnassa. Hänellä on ollut jo lähes 10 ystävää ystävätoiminnan kautta. Hän muistuttaa, että suurin osa ystäväpalvelun ystävistä on naisia. Miehiä kaivataan lisää.
Ystävä auttaa maahanmuuttanutta
Pakistanilainen Arshad Iqbal Bhatti muutti yksin Riihimäelle kaksi vuotta sitten. Ari Viitanen alkoi Bhattin ystäväksi. Ari ja hänen perheensä ovat auttaneet Arshadia monella tavalla.
Korona tuli Suomeen pian sen jälkeen, kun Arshad Bhatti oli tullut Suomeen ja Riihimäelle. Koko Suomi sulkeutui. Niin kävi myös monille maahanmuuttaneiden palveluille. Onneksi Bhatti löysi Punaisen Ristin ystäväpalvelusta Viitasen perheen.
Nyt koko Viitasen perheestä on tullut Arshadin ystäviä. He viettävät yhdessä vapaa-aikaa. Bhatti on vieraillut kesällä ja talvella Viitasten mökillä.
Hän muistaa hyvin, kun hän näki, että Viitaset pilkkivät järven jäällä. Se naurattaa häntä vieläkin.
Ystävä auttaa opiskelussa
Viitaset auttavat Arshadia arkipäivän asioissa ja opettavat hänelle suomea. Arshad ja Ari Viitanen tapaavat säännöllisesti Riksulan yhteisötalossa ja Viitasten kotona. Tapaamisissa he keskustelevat ja laittavat yhdessä ruokaa.
– Olen hyvin kiitollinen Arille ja hänen perheelleen, Arshad sanoo.
Arshad arvostaa Suomessa sitä, että ihmisten tasa-arvo on täällä pitkällä. Mutta kieli on vielä ongelma. Ja rahaa on vähän. Arshad on eläkeläinen. Entä mitä Ari on oppinut Arshadilta? Ari miettii hetken.
– Maustettu pakistanilainen ruoka on jäänyt mieleen. Olen oppinut, että kuminaa voi käyttää mausteena monella tavalla.
Ystävykset ovat keskustelleet paljon myös siitä, millaista on elämä Pakistanissa.
Eeva Liisa auttaa Marttia puhumaan
Martti Isolalle puhuminen on hankalaa. Ystävä Eeva Liisa Hellsten keskustelee paljon hänen kanssaan. Se auttaa Marttia puhumaan.
Martti Isola joutui 40 vuotta sitten kolariin. Hän sai kolarissa aivovamman. Isola on puhelias, vaikka puhuminen on ollut kolarin jälkeen hidasta ja hankalaa.
Viime vuonna Isolan tytär ehdotti, että isä hankkii ystävän Punaisen Ristin ystäväpalvelusta. Sieltä lähtikin Eeva Liisa Hellsten Martin ystäväksi.
Nyt Eeva Liisa Hellsten on eläkeläinen. Hän työskenteli aiemmin luokanopettajana.
– Puhuminen on osa kuntoutumista. Opettajat ovat kovia puhumaan, nauraa Martti Isola tyytyväisenä.
Puhe ja lukeminen auttavat
Martin ja Eeva Liisan ystävyys alkoi viime syksynä, mutta he ovat vanhoja tuttuja. He ovat olleet Riihimäen valtuustossa yhtä aikaa. Eeva Liisa edusti sosialidemokraatteja ja Martti keskustaa. Nyt ystävinä he keskustelevat kaikesta taivaan ja maan välillä. Viime aikoina he ovat puhuneet esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.
Martti on innokas kirjoittaja. Hän on julkaissut itse useita kirjoja, joissa on kertomuksia ja runoja. Ne kertovat niiden ihmisten elämästä, joilla on jokin vamma. Hän kirjoittaa usein myös paikalliseen Aamuposti-lehteen.
– Martilta opin ymmärtämään, millaista vammaisen elämä on, sanoo Eeva Liisa Hellsten.
Eeva Liisa lukee Martille lehtiä ääneen. Lukeminen on Martille hankalaa, sillä hänen näkönsä heikkeni kolarin seurauksena.
– Keväällä voidaan lähteä myös ulos, Eeva Liisa ehdottaa.
Tosi hyvää
Minulle on lähes yshtävä hänen nimi on salah hän on meidän kanssa luokassa ja nähdin häntä 3.2 ja tutustin häntä silloin hän on tosi hyvä mies ja mukava hän on ahkera ja hän tykkää opiskele enemmän ja sadaa enemmän kokemuksia minä ja hän halumme opiskelemme enemmän suomen kieli ja uudet sanat ja enemmän harjatuksia salah ymmärä tosi hyvin kaikkista ja tuntu että voimme jatkaa opiskelua yhdessää..