Talviyönä voi nähdä paljon tähtiä, jos sää on selkeä.
Tähtitieteilijä Esko Gardner kertoo, että tähdet ovat isoja pallomaisia taivaankappaleita.
– Tähdissä on kaasua ja plasmaa. Plasma on ainetta, jota syntyy hyvin kuumassa lämpötilassa.
Tähdissä on käynnissä ydinreaktio. Siinä syntyy suuri määrä lämpöä ja energiaa. Joissakin tähdissä ydinreaktio on voinut myös jo sammua.
Maata lähin tähti on Aurinko. Muut tähdet ovat paljon kauempana maasta. Kestää vuosia ennen kuin tähtien valo ehti maahan asti.
Planeettojen valo on tasaista
Taivaalla voi näkyä myös planeettoja. Planeetta on iso pallo, joka kiertää tähteä. Planeetta voi olla kiveä, ja suuri osa planeetasta voi olla myös kaasua.
Aurinkokunnassamme on kahdeksan aurinkoa kiertävää planeettaa. Aurinkoa lähimpinä on Merkurius. Sen jälkeen tulevat Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Myös maa on siis planeetta.
– Tähdet tuikkivat yötaivaalla, mutta planeetasta tuleva valo on tasaista, Gardner vinkkaa.
Taivaalla näkyy tietenkin myös Kuu. Se on iso kivinen pallo, joka kiertää maata. Myös monilla muilla planeetoilla on omia kiertolaisia eli kuita.
Asteroideja ja komeettoja
Asteroidit ovat planeettoja pienempiä kivisiä taivaankappaleita. Niissä on yleensä myös jäätä. Asteroideja ei tavallisesti näe ilman kaukoputkea.
Komeetta eli pyrstötähti on aurinkoa kiertävä pieni kappale. Sitäkään ei yleensä näe ilman kaukoputkea, ellei se tule lähelle maata.
Satelliitit palvelevat ihmisiä
Taivaalla näkyy myös satelliitteja. Ihmiset ovat lähettäneet niitä maasta avaruuteen. Satelliiteissa on erilaisia teknisiä laitteita. Niitä käytetään esimerkiksi tietojen ja puhelujen välittämiseen maan pinnalla.
Tähtitaivas talviyönä
Helmikuussa Venus-planeetta näkyy hyvin illalla lännessä. Länsi on sillä suunnalla, mihin aurinko laskee. Venus on auringon ja kuun jälkeen kirkkain taivaankappale.
Jupiter näkyy etelässä ja Mars idässä. Marsin tunnistaa punertavasta väristä.
Otavan tähtikuvio on korkealla pään päällä koillisen suunnalla. Sen yläpuolella on Pohjantähti.
Sovellus kertoo tähtien ja planeettojen nimet
Jos tähtien tutkiminen kiinnostaa, kannattaa ladata älypuhelimeen sovellus, joka kertoo tähtien ja planeettojen nimet. Sinun tarvitsee vain osoittaa puhelimellasi taivaalle eri suuntiin. Hyvä sovellus tähtien tutkimiseen on esimerkiksi Stellarium.
Stellarium-sovellukseen voi kirjoittaa myös tietyn planeetan nimen. Silloin sovellus kertoo, mihin suuntaan puhelinta pitää liikuttaa, että planeetan löytää.
Kiikarilla tai kaukoputkella näkee paremmin
Tähtiä on hyvä katsella aukealla paikalla, jossa ei ole rakennusten tai katuvalojen valoa.
Tähtiä kannattaa tutkia myös kiikarilla tai kaukoputkella.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää monilla paikkakunnilla erilaisia tapahtumia, joissa tutkitaan tähtiä ja planeettoja. Ursan tapahtumissa pääsee katsomaan tähtiä ja planeettoja kaukoputkella ja saa asiantuntijan opastusta.
Onko muualla avaruudessa elämää?
Suuren tähtitaivaan alla mieleen nousee helposti kysymys: onko muualla avaruudessa elämää?
Tähtitieteilijä Esko Gardnerin mukaan tästä ei voi sanoa mitään varmaa. Ainakaan vielä maapallon ulkopuolelta ei ole löytynyt merkkejä elämästä muualla avaruudessa.
Esimerkiksi Marsista on kuitenkin löytynyt merkkejä vedestä. Osa tutkijoista onkin sitä mieltä, että Marsissa on ollut joskus myös jonkinlaista elämää.
Entä onko mahdollista, että ufoja ja avaruusolioita on olemassa? – Se ei ole mahdollista nykytieteen mukaan, tähtitieteilijä Gardner sanoo.
Meteoriitit
Voiko iso meteoriitti osua maahan?
Meteoriitti on asteroidi, joka on osunut maahaan. Meteoriitteja putoaa säännöllisesti maahan.
Kun meteoriitti lähestyy maata se yleensä palaa ja pienenee, eikä aiheuta suurta vahinkoa.
66 miljoonaa vuotta sitten maapalloon törmäsi kuitenkin hyvin suuri meteoriitti.
Se muutti koko maapallon ilmastoa ja olosuhteita. Tällöin esimerkiksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.
Nykyään ihmiset ovat oppineet varautumaan ainakin pienempiin meteoriittitörmäyksiin. Myös meteoriitin lentorataa osataan muuttaa niin, että se ei törmää maahan.