Käsitöissä on luonnetta
Ennen vanhaan kylien sepät tekivät kaikki ihmisten tarvitsemat metalliesineet. Sitten esineitä ryhdyttiin valmistamaan koneiden avulla tehtaissa.
Suomessa on enää vain muutama kymmenen seppää. Yksi heistä on turkulainen Kimmo Tulimetsä. Hän tekee vanhoilla käsityömenetelmillä koruja. Tulimetsä valmistaa myös esimerkiksi kynttilänjalkoja sekä erilaisia takka- ja grillitarvikkeita.
– Onneksi nykyäänkin on vielä asiakkaita, jotka arvostavat sitä, että esineessä näkyy aito käden jälki, Tulimetsä miettii.
Käsityö ei ole koskaan aivan virheetön. Siinä voi olla pientä rosoisuutta ja persoonallisuutta.
– Se on osoitus siitä, että esineen on tehnyt ihminen.
Sepältä tilataan paljon grillitelineitä ja erilaisia takkatarvikkeita (oikealla kuvassa).
Kiirettä ei voi pitää
Tulimetsä oli 1990-luvun alussa töissä laboranttina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Sieltä loppuivat kuitenkin työt.
– Halusin silloin lähteä opiskelemaan sepän ammattia. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä, hän kertoo.
Tulimetsä mainitsee, että hän on ollut aina innostunut punk-musiikista. Tälläkin on saattanut olla oma vaikutuksensa hänen uravalintaansa.
– Punk-kulttuuriin kuului ajatus, että kuka tahansa voi soittaa kitaraa tai tehdä vaikkapa omia punk-lehtiä. Pääasia on, että alkaa vaan hommiin. Ehkäpä tuollainen ajattelu vaikutti siihen, että minäkin hyppäsin rohkeasti uudelle alalle.
Tulimetsä pitää siitä, kun hänen työssään syntyy jotain näkyvää, ihan oikeita esineitä.
– Sepän työ on myös hyvin rentouttavaa. Turhaa kiirettä ei voi pitää. Tulimetsä on toiminut seppänä nyt jo 26 vuotta.
Perinteiden jatkaja
Kimmo Tulimetsä kertoo, että tuntuu hienolta jatkaa vanhoja perinteitä. – Työkaluni ovat periaatteessa ihan samanlaisia, mitä käytettiin jo tuhansia vuosia sitten.
Se, että seppä oli ennen vanhaan todella arvostettu henkilö, näkyy myös Kalevalan runoissa. Kalevalan suuria sankareita on seppä Ilmarinen, joka pystyy tekemään pajassaan mitä vain.
– Ilmarinen valmistaa esimerkiksi Sammon, koneen, joka tekee rahaa. Noin etevistä sepäntaidoista olisi kyllä minullekin hyötyä, Tulimetsä naurahtaa.
Seppä kaipaa asiakkaidensa luo
Tulimetsä toivoo, että hänellä olisi tulevaisuudessa aikaa opiskella myös nahkatöiden valmistusta.
Hän haaveilee myös siitä, että pääsisi taas kesällä festivaaleille esittelemään töitään ja tapaamaan asiakkaitaan.
– Myyn töitäni myös netin välityksellä. Ihmisiä on kuitenkin aina kiva tavata kasvotusten.
Ahjon, pihtien ja vasaran avulla
Kimmo Tulimetsä työskentelee samalla tavalla kuin sepät ovat työskennelleet jo tuhansia vuosia.
– Aluksi metallia kuumennetaan ahjossa, jotta se pehmenee sopivasti työstämistä varten, hän kertoo.
Kun esimerkiksi rautaa kuumennetaan ahjossa, se alkaa hohtaa punaisena.
– Sitten, kun raudassa näkyy myös oranssia ja keltaista sävyä, se on oikean lämpöistä taottavaksi.
Seppä tarttuu tällöin kuumaan metallikappaleeseen pihtien avulla. Hän asettaa kappaleen alasimen päälle ja ryhtyy lyömään sitä vasaralla. Hän voi käyttää myös vasaraa isompaa lekaa eli moukaria.
Lyönnit taivuttavat metallin sellaiseen muotoon kuin seppä haluaa. Kappaleen työstämistä ja viimeistelyä jatketaan vielä senkin jälkeen, kun metalli on jo jäähtynyt.
