Kuinka keksit perustaa Selkosanomat?
– Ajatus selkokirjallisuudesta syntyi 1980-luvun alussa. Selkosanomat (alkuperäiseltä nimeltään Selkouutiset) perustettiin vuonna 1990. Ajatus selkokielisestä uutislehdestä oli syntynyt kuitenkin jo muutamaa vuotta aiemmin. Olin tätä ennen ollut perustamassa kehitysvammaisten selkokielistä aikakauslehteä Leijaa. Leija oli aikaansa edellä. Leijan tyyli on säilynyt hyvin samanlaisena yli 30 vuotta. Olen siitä varsin ylpeä.
Miten selkokieli on muuttunut?
– Selkokieltä jouduttiin kehittämään alussa pienellä tieto- ja teoriapohjalla. Saimme kuitenkin hyvin julkisuutta. Nykyisin selkokielen tekstiohjeilla on vahva pohja. Se antaa mahdollisuuden toimia yhteistyössä esimerkiksi kielentutkijoiden kanssa. Selkosanomien tekeminen oli alussa enemmän tunnustelua. Silloin ei ollut oikein käsitystä siitä, millainen lehden tulisi olla. Nykyisin Selkosanomat on vakiintunut ja ammattimaistunut. Se on samanlainen kuin muutkin uutislehdet, mutta helpommin ymmärrettävä.
Muuttuuko yleiskieli tulevaisuudessa luonnollisesti selkokieliseksi?
– Tilaus selkokielelle on selvä. Uudet viestintämuodot tukevat nopeaa ja selkeää ilmaisua. Näihin kuuluvat esimeriksi Facebook ja Twitter. Myös tulevaisuudessa täytyy kuitenkin osata kirjoittaa hyvin. Huonosti kirjoitettuja tekstejä ei lueta, vaikka ne olisivat lyhyitä.
Mikä on selkokielen tulevaisuus?
– Pakolaisia ja maahanmuuttajia on tullut paljon Suomeen. Se lisää selkokielen tarvetta. Myös vanhusten määrä kasvaa. Lukutaidolle tulee uusia haasteita, kun teknologia kehittyy. Selkokielen merkitys siis kasvaa tulevaisuudessa.
Mitkä jutut jäivät erityisesti mieleesi urallasi?
– Omasta mielestäni paras juttuni on Jordanian Petran temppeleistä kertova artikkeli. Se oli lehden ensimmäinen aukeamajuttu. Mieleeni ovat jääneet myös suuret onnettomuudet, Estonia-laivan uppoaminen, New Yorkin kaksoistornien romahdus ja Aasian tsunami.
Säilyykö paperilehti vai siirtyvätkö uutiset sähköisinä verkkoon?
– Paperilehdet häviävät, mutta vasta vuosien kuluttua. Vanhempi ikäpolvi haluaa lukea lehtensä paperisina elämänsä loppuun saakka. Verkkolehti ei ole uhka. Selkosanomilla on toimiva verkkolehti.
Mitkä ovat työurasi käännekohdat?
– Selkokielen löytäminen, pitkäaikainen yhteistyö Pertti Rajalan ja muiden selkokielen kehittäjien kanssa ja nyt eläkkeelle jääminen.
Jäät eläkkeelle helmikuun alussa. Mitä aiot tehdä eläkkeellä?
– Musiikkia. Minulta ilmestyi juuri Ahoy-yhtyeen kanssa tehty levy Tummahelmililja. Se sisältää viisi laulua, jotka olen säveltänyt ja sanoittanut. Jatkan selkoilmaisun kouluttajana. Aion myös matkustella paljon, eniten varmasti Virossa.
Mukavia eläkepäiviä Hannu!