Arja Peltomäki on ylpeä luomutilan emäntä. Maitotila on ollut Peltomäellä viisi vuotta. Hän hoitaa tilaa yhden työntekijän kanssa.
– Olen aina tiennyt että minusta tulee tilan jatkaja. Meitä on kaksi siskoa perheessäni. Minä olen kuitenkin meistä se, joka olen enemmän ollut lehmien kanssa, Arja kertoo.
Arjan ei tarvitse herätä kauhean aikaisin aamulla, vaikka tilan 60 lehmää pitää lypsää joka päivä. Lypsyrobotti hoitaa lypsämisen. Lehmät kävelevät itse lypsyrobotin luo, kun ne haluavat. Robotissa on erityisen hyvää rehua, jota lehmät haluavat syödä. Siksi ne menevät robottiin mielellään.
Yleensä jokainen lehmä menee lypsyrobottiin noin kolme kertaa vuorokaudessa. Vuorokaudessa jokainen lehmä tuottaa noin 30 litraa maitoa.
Tietokoneita navetassa
Päivän aluksi Arja menee yleensä toimistoonsa, joka on navetassa. Hän avaa tietokoneen ja voi tarkistaa suoraan ruudulta, miten yö on mennyt. Hän voi esimerkiksi nähdä, kuinka lehmät ovat lypsäneet tai miten ne ovat märehtineet. Jokaisella lehmällä on kaulapanta, jossa on pieni lähetin. Se lähettää tietoa lypsyrobotille ja Arjan tietokoneelle.
– Joskus ihmiset kyselevät, että istunko minä vain koneen ääressä. Ei se niin ole. Ehdin olla lehmien kanssa ilman stressiä, kun minun ei tarvitse lypsää, Arja sanoo.
Lypsyrobotista huolimatta Arja on hyvin sidottu työhönsä. Lehmät tarvitsevat ruokaa ja monenlaista hoitoa joka päivä. Tilalla syntyy myös vasikoita, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa. Usein tilan työntekijä aloittaa työt aikaisin, kun taas Arja jatkaa työtä myöhempään illalla.
– Työpäivät tuppaavat venymään yli kahdeksan tunnin. Yleensä minulla on työvuoro myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Lehmät on hoidettava myös juhannuksena ja jouluna. Tässä työssä on kuitenkin myös vapautensa. Lypsyrobotista on kyllä ollut apua. Olen voinut olla kotona aamulla, kun lapset lähtevät kouluun ja taas sitten, kun he palaavat kotiin, Arja kertoo.
Työn hyviä puolia on myös lyhyt työmatka.Ennen kuin Arja otti tilan hoitoonsa, hän työskenteli monta vuotta muissa töissä esimerkiksi Luomuliitossa. Hän tietää, etteivät pitkät työmatkat kaupunkiin ole kovin mukavia.
Ekologisuus on tärkeää
Arja Peltomäelle oli selvää, että hänen tilansa on ekologinen. Hänelle on tärkeää, että eläimillä on niin hyvät olot kuin mahdollista.
– Minun lehmäni pääsevät ulos joka päivä vuoden ympäri, jos haluavat. Uskon, että sen vuoksi ne voivat hyvin.
Nuoria lehmiä kutsutaan hiehoiksi. Ne saavat ensimmäisen vasikkansa noin kaksi vuotiaina. Sen jälkeen lehmä saa vasikan kerran vuodessa.
– Lehmäni saavat myös viettää useita päiviä vasikoiden kanssa synnytyksen jälkeen, ennen kuin ne erotetaan. Sekin on mielestäni luonnollista ja tärkeää, Arja sanoo.
Lehmä lypsää kymmenen kuukauden ajan poikimisen jälkeen. Sitten lehmät menevät umpeen eli eivät enää anna maitoa. Kahden kuukauden kuluttua ne saavat jälleen vasikan ja alkavat taas tuottaa maitoa.
Arja on pohtinut sitä, onko pitkälle jalostetun lehmän maito yhtä terveellistä kuin lehmänmaito oli ennen. Nykyisin monilla ihmisillä on esimerkiksi laktoosi-intoleranssia.
– Unelmoin siitä, että minulla olisi vain suomalaista karjaa navetassani. Ehkä suomalaiset lehmät sopivat kaikkein parhaiten tänne Suomeen, Arja Peltomäki pohtii.