On olemassa erilaisia valeuutisia ja valheellisia väitteitä. Joskus oikeaa uutista on vähän muutettu. Uutiseen voidaan lisätä asioita, jotka eivät ole totta. Joskus asia irrotetaan siitä yhteydestä, mihin se kuuluu. Voidaan esimerkiksi julkaista video, jossa joku sanoo jotain. Mutta todellisuudessa hän puhuu aivan eri asiasta. Joskus video voi olla vanhentunut tai se on tehty eri paikassa kuin väitetään. Joskus valeuutinen voi olla täysin keksitty.
– Kun joku levittää vääriä uutisia, hän haluaa aina saavuttaa jotain. Hän voi haluta vaikuttaa politiikkaan, vahingoittaa ihmistä tai jotain järjestöä. Hän haluaa ehkä ansaita rahaa epärehellisellä tavalla, sanoo Severi Hämäri.
Hämäri on koulutukseltaan opettaja. Hän työskentelee vapaaehtoisena ryhmässä nimeltään Faktabaari. Ryhmä tunnistaa ja paljastaa valeuutisia. Faktabaari yrittää myös estää niiden leviämistä. Jos Faktabaarin vapaaehtoiset saavat vihjeen valeuutisesta, he arvioivat sitä. He tarkistavat ainakin kahdesta luotettavasta lähteestä, onko uutinen totta vai valhetta. Joskus he korjaavat uutisen. Joskus on parempi, että se vain unohdetaan.
Hyvä tilanne Suomessa
Valeuutisista puhutaan paljon. Severi Hämäri sanoo, että Suomessa tilanne on melko hyvä. Poliitikot ovat rehellisiä. Sanomalehdet, radio ja televisio kertovat useimmiten vain tosia uutisia.
– On selvää, että virheitä tapahtuu. Joskus lehdissä tai poliitikkojen puheissa on virheitä. Yleensä virheet tunnustetaan ja korjataan, Hämäri sanoo.
Hämärin mielestä on onni, että ruotsi ja suomi ovat pieniä kieliä. Englanninkielisessä maailmassa on paljon valeuutisten tekijöitä.
Huijari voi tehdä verkkosivuja, jotka ovat samanlaisia kuin englanninkieliset uutissivut. On vaikea erottaa, mikä uutissivusto on oikea ja mikä on väärennös.