Toimintaohjelmassa on 77 sivua, ja se luettelee 82 toimenpidettä. Kysyimme tutkimuspäällikkö Antti Teittiseltä, mitä mieltä hän on uusista toimenpiteistä. Teittinen työskentelee Kehitysvammaliitossa. Hän on perehtynyt vammaisten ihmisten oikeuksiin Suomessa.
– On hyvä, että vihdoin päästään käytännön toimenpiteisiin, Teittinen tiivistää.
Rahaa ei mainita
Teittinen sanoo, että toimenpiteet ovat jatkoa tavoitteille, jotka olivat jo aiemmissa sopimuksissa ja ohjelmissa. Kun Teittinen luki toimenpiteet, hänen mielessään heräsi kysymyksiä. Pitäisikö toimenpiteissä mainita myös raha? Miten toimenpiteet rahoitetaan? Nyt rahoitusta ei mainita.
Kuinka käy vammaisneuvostoille?
Yksi toimenpide on se, että vammaisneuvostojen asema vahvistuu. Teittinen ihmettelee, miten toimenpide toteutuu. Pian monet vammaisten asiat siirtyvät maakuntien vastuulle.
Vielä ei ole tietoa siitä, millainen rooli vammaisneuvostoilla on maakunnissa. Vammaisneuvostojen asema voi heikentyä.
Toimenpiteissä puhutaan palvelujen digitalisoinnista. Se tarkoittaa, että yhä useammat palvelut saadaan internetin avulla.
– Kukaan ei kanna huolta niistä, jotka jäävät digitalisoinnin ulkopuolelle, sanoo Teittinen.
Hän toivoo esimerkiksi, että digitalisointi ulottuu vammaisten henkilöiden ammatilliseen koulutukseen.
Lue lisää toimenpiteistä ja Antti Teittisen kommenteista Selkosanomien numerosta 7/2018.