Reijo Mäki on Suomen tunnetuimpia dekkari- eli rikoskirjailijoita. Hän on kirjoittanut jo 26 romaania turkulaisesta yksityisetsivästä Jussi Vareksesta. Vares on seikkaillut myös yhdeksässä elokuvassa.
Kirjasi ilmestyvät aina kesän alussa. Miksi?
– Se tuntuu sekä minusta että kustantajastani Otavasta mukavalta. Kirjan myyntikausi pitenee tällä tavalla. Kirjat vanhenevat nykyisin niin nopeasti, että ne ovat jo joulun jälkeen vanhoja. Urani alkupuolella kirjani ilmestyivät syksyllä. Seuraavan vuoden kirjan teksti valmistuu edellisen vuoden kevään aikana, sen jälkeen sitä hiotaan julkaisukuntoon. Kesällä julkaistava kirja on valmis uudenvuoden jälkeen.
Kirjoitatko uutta teosta?
– Kirjoitin tänäkin aamuna pari sivua. Kirjan työnimi on Hot dog. Kirja alkaa Turun Down By The Laituri -kaupunkifestivaaleilta. Tarina ajautuu sen jälkeen aika tummiin sävyihin. Kyseessä on Vares-romaani. Varekset ovat aikuisten satuja. Minulla ja lukijoillani on sanaton sopimus, jonka mukaan minä kirjoitan satuja ja lukijat uskovat niihin. Pyrin aina löytämään kirjoihini outoja, erikoisia ja uskomattomia käänteitä. Saduissa on kuitenkin kaikki mahdollista.
Minkälainen on työpäiväsi?
– Nukun kevyesti, enkä pysty nukkumaan pitkään aamulla. Aloitan työpäiväni usein jo seitsemältä. Varsinainen kirjoittamistyö loppuu usein lounasaikaan yhdeltätoista. En yleensä kirjoita iltapäivisin, enkä ikinä öisin. Olen aamuvuoron miehiä. Yritän saada valmiiksi raakatekstiä jopa 6–7 sivua päivässä. Se on kuitenkin vasta hahmotelma, johon syntyy tarinan kaari. Toisella kirjoituskerralla on oltava tarkempi.
Miksi et käy matkoilla?
– En pidä matkustamisesta. Jos joudun matkustamaan ulkomaille, teen sen vasten tahtoani. Inhoan syvästi lentämistä. Junalla, laivalla ja autolla voin kyllä matkustaa joskus. Vaimoni suostutteli minut Kanariansaarille Teneriffalle. Ihan hyvä, että lähdin. Sieltä jäi aineksia esimerkiksi Tulivuori-romaaniin. Joskus matkustaminen siis avartaa.
Olet kauppatieteiden maisteri ja työskentelit pankissa, kun Suomi syöksyi lamaan 90-luvulla. Jäikö siitä jäljet?
– Monet tarinani ovat sivunneet talousjuttuja. Pankista jäi mieleen laaja kirjo valkokauluksisia konnia, joista olen kirjoittanut. Minulle lama oli siunaus, uskalsin heittäytyä kirjailijaksi. Monille muille lama oli karmea kokemus, joka tuhosi monien elämän. Kaikelta lähti pohja pois. Kovia kohtaloita siellä tuli nähtyä.
Milloin tiesit, että sinusta tulee kirjailija?
– Luin jo lapsena koko ajan. Tiesin yhdeksänvuotiaana Siikaisissa, että minusta tulee kirjailija. Aloin tehdä siniruutuisiin vihkoihin tarinoita. Pyysin kansakoulunopettajaani kustantajaksi.
Kirjoissasi liikutaan alamaailmassa. Onko lukijoissasi paljon vankeja?
– Kyllä, saan heiltä paljon palautetta ja jopa yhteistyötarjouksia. Varekset ovat vankiloissa suosittuja kirjoja.
Onko heikolla lukutaidolla ja syrjäytymisellä mielestäsi yhteys?
– On aivan varmasti. Lasten ja nuorten lukutaidon heikentyminen on pelottava asia. Se on taaksepäin menemistä.
Kuka on lempikirjailijasi?
– Ehdottomasti Mika Waltari. Hän oli nero, joka hallitsi kaikki kirjoittamisen tyylilajit.
Reijo Mäen selkokielinen Vares-dekkari Pimeyden tango julkaistaan Helsingin kirjamessuilla.