Nyt hän neuvoo työttömiä, että he olisivat aktiivisia.
Anna-Maria Kantola työskenteli ravintolapäällikkönä Helsingissä 1990-luvun alussa. Työolosuhteet olivat huonot, hänen piti suostua tekemään kaikkia mahdollisia työvuoroja. Anna-Marialla oli pieni lapsi ja elämä oli raskasta. Lopulta hän irtisanoutui työstään.
– Taloudellisesti tilanne oli haastava, erityisesti siksi, että en kuulunut mihinkään työttömyyskassaan. Kaiken lisäksi minulla ja miehelläni oli tuohon aikaan useampi asunto, joiden maksut piti hoitaa. Se oli vaikeaa. Olen käynyt läpi samanlaisia vaikeuksia kuin monet muutkin suomalaiset 1990-luvun laman aikana.
Perheeseen syntyi lisää lapsia, ja Anna-Maria oli kotona lasten kanssa yhteensä viisi vuotta.
– Kotivuosien jälkeen oli vaikea löytää uutta työtä. Työnantajat ihmettelivät, mitä olin tehnyt viimeiset viisi vuotta. Jotkut myös halusivat palkata mieluummin nuoremman työntekijän. Olin silloin 35-vuotias.
– Neuvoni työttömille on, että kannattaa olla aktiivinen. Kurssit, harrastukset ja vapaaehtoistyö voivat johtaa odottamattomiin mahdollisuuksiin. Ei kannata myöskään jäädä odottamaan työtä vain omalta alalta. Usein työnantajat arvostavat sellaisia työnhakijoita, jotka ovat olleet aktiivisia, eivätkä ole pelänneet kokeilla erilaisia ja uusia asioita, hän sanoo.