Ensimmäinen lehti ilmestyi tammikuussa. Lehden nimi oli tuolloin Selkouutiset, ja se ilmestyi myös selkoruotsiksi nimellä LL-Bladet.
On kiinnostavaa selailla ensimmäisiä selkolehtiä, sillä niistä huomaa, miten ajat ovat muuttuneet.
Maailmalla vuosi 1990 oli monenlaisten muutosten aikaa. Tuohon aikaan monet Itä-Euroopan maat alkoivat itsenäistyä. Koko Euroopan kartta mullistui muutamassa vuodessa.
Myös Suomi oli monella tapaa erilainen kuin nykyään. Suomen naapurina oli vielä Neuvostoliitto, joka hajosi saman vuoden kesällä. Vuonna 1990 Suomi ei myöskään ollut vielä Euroopan unionin jäsen.
– Selkolehdet perustettiin, koska niitä selvästi tarvittiin. Siihen aikaan missään ei ollut tarjolla ajankohtaista tietoa selkokielellä, kertoo Hannu Virtanen, selkolehtien ensimmäinen päätoimittaja.
Ensimmäinen Selkouutiset kertoo Suomen ja maailman tapahtumista, urheilusta ja viihteestä. Siinä esitellään muun muassa uusi lupaava formulakuski J.J.Lehto.
Selkouutisissa on myös kiinnostavia kulttuuriuutisia. Siinä kerrotaan esimerkiksi Mika Kaurismäestä, joka oli jo tuolloin tunnettu suomalainen elokuvaohjaaja.
Etenkin lehden taittaminen oli aikaisemmin erilaista. Taittaminen tarkoittaa lehtijuttujen ja kuvien sovittamista yhteen paperille.
– Alussa Selkouutisten taittoa ei tehty tietokoneella, vaan saksilla, liimalla ja paperilla.
Paperiset kuvat piti itse käydä hakemassa kuvatoimistosta, kertoo Hannu Virtanen.
Nykyisin Selkosanomat taitetaan tietokoneella taitto-ohjelmalla. Kuvat kuvataan digikameralla tai hankitaan digitaalisina kuvapankeista internetistä.
Aluksi oltiin epävarmoja, miten selkokielistä uutislehteä tehdään. Jotkut asiat piti opetella kokeilemalla ja erehdyksen kautta.
– Aluksi emme ymmärtäneet, että selkolehteä pitää tehdä samalla tavalla kuin muitakin ajankohtaislehtiä, Virtanen tunnustaa.
Moni asia on kuitenkin pysynyt ennallaan. Toimittajat käyvät yhä haastattelemassa mielenkiintoisia ihmisiä ja ottavat heistä kuvia.
Sitten kirjoitetaan juttu, selkokielellä.