Outi Rinne on psykologi, joka on perehtynyt hyvään ravintoon. Hän on myös innokas kokki.
Viime aikoina Rinne on kiinnostunut lohturuoasta. Se tarkoittaa ruokaa, joka tuottaa voimakasta mielihyvää. Lohturuoka piristää, rentouttaa ja synnyttää hyvää oloa. Tavallisia lohturuokia ovat esimerkiksi suklaa, jäätelö tai perunalastut.
Millä korvaan suklaan, perunalastut ja pizzan, jos ne ovat lohturuokiani?
– Maitosuklaan sijasta kannattaa syödä tummaa suklaata. Se on terveellisempää kuin maitosuklaa. Perunalastut voi korvata juureslastuilla tai sipseillä, jotka on tehty lehtikaalista. Niitä voi ostaa valmiina kaupasta. Perunalastujen syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta välillä voi syödä vaikka porkkanan viipaleita. Maustamattomat pähkinät, mantelit ja hedelmät ovat hyviä naposteltavia.
– Pizzan voi tehdä terveellisesti täysjyväjauhoista. Kasviksia voi laittaa täytteeksi, ja juustoa voi laittaa vähemmän.
Pitäisikö lohturuoan napostelusta luopua?
– Ei pidä kieltää syömästä mitään. Mutta omiin makutottumuksiin voi vaikuttaa. Ei tarvitse kieltää mitään, mutta voi ottaa mukaan uusia makuja. Voi kuulostella, tuleeko siitä parempi olo.
– Kannattaa kysyä itseltään, onko minulla nälkä. Vai olenko pitkästynyt, ja sen takia tekee mieli mutustella jotakin. Tai onko huolia ja murheita tai paha mieli? Sitä tunnetta ehkä tekee mieli tyydyttää syömällä. Voi kysyä itseltään, mihin nälkään haluan syödä.
Miksi epäterveelliset makeat ja rasvaiset herkut maistuvat ihmisille niin hyvin?
– Rasva, suola ja sokeri aiheuttavat mielihyvää aivoissa. Se tekee niistä houkuttelevia. Valmistajat laittavat paljon rahaa tuotekehittelyyn, koska tärkeintä on, että tuote myy. Syömisestä tehdään mahdollisimman miellyttävää ja houkuttelevaa.
Pitäisikö makeisten, limsan tai sipsien myyntiä hankaloittaa? Niinhän tehdään tupakalle ja alkoholille.
– En kannata kieltoja enkä saarnaamista. Kaikki kielletty on houkuttelevaa. Kannattaa tuoda niiden rinnalle hyviä vaihtoehtoja ja tehdä niistä helposti saatavia ja houkuttelevia. Valikoimat ovat jo laajentuneet.
– Mainonnan pitäisi olla vastuullisempaa. Pitäisi miettiä, mitä esimerkiksi lapsille mainostetaan.
– Meillä on valtavasti mainontaa, joka houkuttelee naposteluun. Jokaisen tahdonvoima on kovalla koetuksella. Kun ihminen repsahtaa napostelemaan, siitä seuraa syyllisyyden tunteita. Se taas lisää stressiä ja ehkä napostelun tarvetta.