Viranomaiset tuovat monia eläimiä Tuulispäähän. Nämä eläimet on otettu huostaan. Ihmiset joutuvat joskus luopumaan eläimistään kuoleman, sairauden tai huonon taloudellisen tilanteen takia.
Hevosia tarjotaan joskus sen vuoksi, että niillä ei voi enää ratsastaa. Ratsastuskoulut haluavat saada rahaa ratsastustunneista.
– Esimerkiksi tarhaketut tai villisiat voivat karata tarhaltaan. Ne eivät kuulu Suomen luontoon, joten ne on otettu tänne hoitoon, Piia Anttonen kertoo.
Osa eläimistä on maatiloilta. Ihmiset ovat kiintyneet eläimeen. Sitä ei haluta teurastaa.
Anttonen mainitsee Elma- maatalousmessuilla olleet siat. Siiri ja Saara olivat siellä näyttelypossuina. Sen jälkeen niillä ei ollut enää paikkaa, minne mennä.
– Siat olivat liian nuoria teurastettaviksi. Oma sikala ei tautiriskien vuoksi halunnut niitä takaisin. Ne olivat messujätettä. Niinpä ne tulivat meille.
– Monet rakastavat kissaansa tai koiraansa. Tuotantoeläinten kanssa suhde on erilainen.
Eri kulttuurit suhtautuvat eläimiin eri tavoilla. Me kauhistelemme koirien syömistä. Jossain muualla ei kosketa naudan tai sian lihaan.
Eläimet saavat kulkea vapaasti
Tuulispäässä eläimet saavat kulkea mahdollisimman vapaasti. Eläimet elävät pihatossa, josta pääsee ulos.
Tilalla eläimille luodaan olot, jotka ovat niille mahdollisimman luontaiset. Possulla on kesällä mutalampi. Siellä se voi kaivella maata. Hevosilla on isot alueet. Vuohet pääsevät kiipeilemään.
– Yritämme tehdä parhaamme, jotta eläimillä on hyvä olla.
Aatu-ponilla on niin sanottu pukinkavio. Omistaja ei voinut sitä hoidattaa. Kukaan ei halunnut sitä ostaa.
– Nyt Aatun kavio on leikattu ja se voi hyvin.
Tuulispäähän on tullut paljon myös eläimiä, jotka ihmiset kokevat vaarallisina.
– Kun eläimet ovat saaneet niille tyypillisen elinympäristön, ei ongelmia enää ole.
Tuulispää tarvitsee tukea
Tuulispäätä hallinnoi Tuulispään eläinsuojeluyhdistys ry. Yhdistys saa rahaa jäsenmaksuista. Sillä on myös lupa kerätä rahaa.
– Viime vuonna saimme keräyksellä ostettua lisää maata. Kaikki rahat käytetään toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Tuulispään tärkein tulonlähde on kummimaksut. Ihminen, yhdistys tai yritys voi alkaa jonkin eläimen kummiksi. Rahat käytetään eläimen hoitoon.
Tuulispään tilalla on kaksi vakituista työntekijää. Isona apuna ovat alan harjoittelijat ja vapaaehtoiset. Monet vapaaehtoiset ovat käyneet tilalla jo useita vuosia. He tulevat pääosin lähiseudulta, mutta myös kauempaa. Toiminta on hyvin yhteisöllistä.
Koronapandemia on vaikea ssia Tuulispäälle. Vapaaehtoisia ei nyt voida ottaa tilalle. Tavallisen päivän pyörittämiseen tarvitaan vähintään kolme ihmistä. Tilalla täytyy selvitä omin voimin.
– Toivomme, että voimme yhä enemmän ottaa vastaan vierailijoita, varsinkin koululuokkia.
Lapset voivat oppia eläinten käyttäytymisestä
Ennen eläinten tapaamista lapsille kerrotaan siitä, miten eläimiin on hyvä suhtautua.
– Koulutuskeskuksessa on myös kursseja ja luentopäiviä. Ne liittyvät eläinsuojeluun, eläinten hyvään hoitoon ja kouluttamiseen.
Kunhan koronasta päästään voi tilalla vierailla myös kahvila-kioski Pikku Puhurissa. Tuulispään nettikaupasta saa jatkuvasti hauskoja tuotteita. Niitä hankkimalla voi myös tukea tilan toimintaa.
Tuulispään perussanoma kaikille on se, että eläimet ovat aina arvokkaita.
– Ja kaikilla eläimillä on vain yksi elämä. Ei ole eroa sillä onko se lemmikki vai tuotantoeläin, sanoo Piia Anttonen.