Suomessa viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Joissakin suomenkielisissä kunnissa on erikokoisia ruotsinkielisiä kielisaaria. Yhteistä kaikille kielisaarille on se, että niissä on ruotsinkielinen koulu.
Osa kielisaarista on vanhoja. Näillä alueella on usein ollut teollisuutta, jossa omistajat ja johtajat olivat ruotsinkielisiä. He ovat tällöin perustaneet lapsilleen ruotsinkielisen koulun.
Tampere on yksi esimerkki isosta ja vanhasta kielisaaresta. Siellä on ruotsinkielinen päiväkoti, peruskoulu, lukio ja useita ruotsinkielisiä yhdistyksiä.
Osa kielisaarista on uusia. Uusia pieniä kielisaaria syntyi lakimuutoksen jälkeen 2000-luvulla. Uuden lain mukaan lapsella on oikeus käydä koulua suomeksi tai ruotsiksi missä tahansa päin Suomea. Tämän jälkeen perustettiin useita ruotsinkielisiä kouluja, ja syntyi uusia pieniä kielisaaria. Esimerkiksi Lahteen tuli kielisaari.
Kävimme tutustumassa kielisaariin Tampereella ja Lahdessa.
Tampereen kielisaari on yli sata vuotta vanha
Tampereella ihmiset ovat puhuneet sekä suomea että ruotsia jo yli sata vuotta. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Asukkaita on noin 255 000. Tampereen asukkaista 0,5 prosenttia eli 2000 ihmistä on ruotsinkielisiä.
Tampereella on ruotsinkielinen päiväkoti, peruskoulu ja lukio. Lisäksi on ruotsinkielinen sanomalehti, seurakunta ja useita ruotsinkielisiä yhdistyksiä.
Ruotsin kautta Tampereen kielisaarelle
Ewa Kirjavainen on toiminnanjohtaja tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckanissa Tampereella. Hän on myös sihteeri ruotsinkielisessä eläkeläisten yhdistyksessä ja seniorikodissa.
Ewa Kirjavaisella on suomenkieliset vanhemmat, mutta hän on kasvanut Ruotsissa. Hän muutti Tampereelle kaksi vuotta sitten.
Kirjavaisen mielestä Tampere tuntuu nykyään erilaiselta kuin silloin, kun hän kävi kaupungissa nuorena vanhempiensa kanssa. Silloin hän vietti aikaa vain suomenkielisten sukulaisten ja ystävien kanssa.
– Nyt käytän niin paljon ruotsia, että välillä melkein unohdan, että olen Suomessa. Teen töitä ruotsiksi ja olen saanut uusia ruotsinkielisiä ystäviä, Kirjavainen kertoo.
Kulttuurikeskus Luckan tiedottaa ruotsinkielisistä tapahtumista. Keskus pitää myös ruotsinkielistä lukupiiriä, käsityökahvilaa ja kielikahvilaa.
Paikallislehti ruotsiksi
Tuija Laurén työskentelee Tammerfors Aktuellt -paikallislehden toimituksessa. Nimi tarkoittaa ”ajankohtaista Tampereella”.
Lehti on nyt 50-vuotias. Tampereella on kuitenkin ollut ruotsinkielinen sanomalehti jo vuodesta 1882. Lehti ilmestyy kahden viikon välein. Siinä kerrotaan erityisesti Tampereen ruotsinkielisistä tapahtumista.
Laurén on lehden ainoa työntekijä. Avustajat kirjoittavat lehteen ilmaiseksi. Laurén kertoo, että lehdellä on vaikeaa taloudellisesti.
– Meillä on vain 300 tilaajaa. Myös postikulut ovat nousseet. Ilman avustuksia säätiöiltä emme pystyisi jatkamaan.
Kaksikielisenä Tampereella
Tuija Laurén on täysin kaksikielinen. Hänen äitinsä oli suomenkielinen ja isänsä ruotsinkielinen. Kotona he puhuivat ruotsia. Tuija kävi myös ruotsinkielistä koulua.
Tuija muutti perheensä kanssa Tampereelle, kun hän oli 11-vuotias. Hänen isänsä meni töihin Tampereen ruotsinkieliseen yhteiskouluun.
Tampere on muuttunut paljon Laurénin lapsuuden ajoista.
– Täällä puhutaan nykyään kaikkia mahdollisia kieliä, ei vain suomea ja ruotsia. Ruotsi ehkä katoaa hiukan muiden kielten joukkoon. Suomenkielisten asenne ruotsia kohtaan on kuitenkin parantunut.
Tuija Laurén kertoo, että 1960-luvulla kieliryhmien välillä oli ristiriitaa. Kaupungissa oli teollisuutta, jonka johtajat olivat ruotsinkielisiä. Sen takia monet ajattelivat, että kaikki ruotsinkieliset ovat rikkaita. Se oli suomenkielisistä epäoikeudenmukaista.
Ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu ovat tärkeitä kielen oppimisessa
Maria Välimäki on Tampereen ruotsinkielisen päiväkodin johtaja.
Maria Välimäki on syntynyt ja kasvanut Tampereella. Hän on täysin kaksikielinen ja käynyt ruotsinkielistä koulua. Tampereella on ollut ruotsinkielinen päiväkoti yli 100 vuoden ajan.
Nykyään päiväkoti sijaitsee samassa korttelissa kuin koulu. Siellä on 100 paikkaa 1–6-vuotiaille lapsille, ja kaikki paikat ovat täynnä. Lapsia tulee kaikkialta Tampereen seudulta. Suurin osa on kaksikielisestä perheestä.
– Kyllä monet lapset puhuvat suomea päiväkodin pihalla, mutta henkilökunta puhuu aina ruotsia. Tärkeintä on, että lapset ymmärtävät ruotsia. Vähitellen he oppivat kyllä myös puhumaan ruotsia, kertoo Maria Välimäki.
Kristian Svensson työskentelee päiväkodin opettajana. Hän muutti Tampereelle Helsingistä kolme vuotta sitten.
– Olen täysin suomenruotsalainen. Minulle ruotsin kieli on tärkeä. Suomenruotsalainen identiteetti on ehkä tullut vieläkin tärkeämmäksi täällä suomenkielisessä ympäristössä, Svensson sanoo.
– Kaupungilla puhun tietenkin enimmäkseen suomea, mutta töissä ja perheeni kanssa puhun ruotsia. Vaikka vaimoni on suomenkielinen, olemme päättäneet puhua ruotsia lasten kanssa. He oppivat suomea helposti suomenkielisessä ympäristössä.
Svensson viihtyy Tampereella. Hänen mukaansa suurin osa ruotsinkielisistä tuntee toisensa.
– Täällä on ainakin neljä muuta kieltä, jotka ovat yleisempiä kuin ruotsi, sanoo Svensson.
Päiväkodin jälkeen suurin osa ruotsinkielisistä lapsista jatkaa Tampereen ruotsinkieliseen yhteiskouluun. Se on yksi kaupungin vanhimmista kouluista. Se on perustettu jo vuonna 1895. Koulussa on nyt 357 oppilasta.
Sabina Lindholm-Järvinen on koulun apulaisrehtori. Hän opettaa myös uskontoa, psykologiaa ja filosofiaa.
Sabina Lindholm-Järvinen muutti Tampereelle 20 vuotta sitten, kun hän sai töitä koulusta. Hän on suomenruotsalainen ja kotoisin Hangosta. Hän puhuu kotona suomea ja ruotsia suomenkielisen miehen ja kaksikielisten lasten kanssa.
Lahdessa on uusi ruotsinkielinen kielisaari
Lahti sijaitsee noin 100 kilometriä Helsingistä pohjoiseen, ja siellä on noin 120 000 asukasta. Noin 0,4 % asukkaista on ruotsinkielisiä.
Lahti on yksi melko uusista ruotsinkielisistä kielisaarista. Kaikki alkoi siitä, kun Karin Ihalainen tapasi toisen ruotsikielisen äidin ruokakaupassa. He alkoivat jutella. Molemmat halusivat jakaa ruotsinkielistä kulttuuria lapsilleen.
Ensin he järjestivät lapsille satutunteja ruotsiksi kirjastossa. Vuonna 2003 Lahteen perustettiin ensimmäinen ruotsinkielinen päiväkoti ja vuonna 2006 ensimmäinen ruotsinkielinen koulu. Ensimmäisenä vuotena koulussa oli vain 11 lasta. Nykyään koulussa on 122 oppilasta.
Anita Kantoluoto on ruotsinkielisen koulun rehtori. Hän on kotoisin Luulajasta, Pohjois-Ruotsista. Hän tutustui lahtelaiseen mieheen ja muutti Suomeen.
– Olen opettanut koulussa vuodesta 2010. On ollut hienoa asua täällä ja että lapseni ovat voineet käydä ruotsinkielistä koulua, hän sanoo.
Lahden ruotsinkielisen koulu, päiväkoti ja kulttuurikeskus Luckan toimivat rakennuksessa, jossa oli aiemmin suomenkielinen koulu. Paikan nimi on nyt Svenska Gården, eli suomeksi ruotsalainen puutarha.
– Koulun oppilaat puhuvat keskenään paljon suomea. Suurin osa heistä on kaksikielisiä. Emme moiti heitä siitä, vaikka kannustammekin lapsia puhumaan ruotsia. Puhumme paljon siitä, että kaksikielisyys on rikkaus, rehtori Anita Kantoluoto kertoo.
Peter Sundholm on Lahden Luckanin toiminnanjohtaja ja tuntiopettaja koulussa.
– Lahdessa on myös muutamia yhdistyksiä, jotka järjestävät iltaohjelmaa ruotsiksi. Yritämme tehdä yhteistyötä heidän kanssaan ja tukea toisiamme, hän sanoo.