Leena Nissilä: ”Kielen selkeydestä täytyy huolehtia”

Olet Kotuksen johtaja. Mitä työhösi kuuluu?

– Johdan Kotuksen työtä yhdessä johtoryhmän kanssa. Raportoin työn tuloksista opetus- ja kulttuuriministeriölle.

– Johtajana olen vähän niin kuin valmentaja. Minä kuuntelen ja kannustan työntekijöitä. Mielestäni työntekijät tietävät itse parhaiten, miten heidän kannattaa tehdä töitä.

Mitä Kotuksessa tehdään?

– Kotus tekee töitä kotimaisten kielten kanssa. Lain mukaan kotimaisia kieliä ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi sekä saame, romani ja viittomakieli. Me huollamme ja kehitämme näitä kieliä.

– Iso osa työstämme liittyy sanakirjoihin, kielenhuoltoon ja ruotsin kieleen. Kotus on julkaissut esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan, joka on laaja suomen yleiskielen sanakirja. Siinä kerrotaan, miten eri sanat kirjoitetaan oikein, mitä ne tarkoittavat ja millainen sävy niissä on. Meillä on myös monia muita sanakirjoja, joita ihmiset käyttävät paljon.

– Lisäksi neuvomme ihmisiä, joilla on kieleen liittyviä kysymyksiä. Jos haluaa kysyä meiltä jotain, voi soittaa kielineuvontaamme tai lähettää kysymyksen nettisivuillamme.

Miten selkokieli näkyy Kotuksen työssä?

– Teemme yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka edistävät selkokielen käyttöä. Lisäksi Kotus kuuluu selkokielen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan tavoite on parantaa selkokielen asemaa Suomessa.

– Me Kotuksessa ajattelemme, että selkokieli on osa kielellistä saavutettavuutta. Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluita tarjotaan niin selkeällä kielellä, että kaikki voivat ymmärtää sitä.

Millä tavalla selkokielen käyttöä mielestäsi pitäisi edistää Suomessa?

– On tärkeää, että erilaisten kielenkäyttäjien tarpeet huomioidaan esimerkiksi selkokielen avulla. Selkokieltä täytyy tutkia ja kehittää, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin eri ihmisten tarpeisiin. Kaikille ei sovi samanlainen selkokieli, koska kielelliset haasteet voivat johtua eri syistä.

Joidenkin mielestä selkokieli pitää saada lakiin. Mitä ajattelet tästä?

– Selkokielen asema olisi luultavasti parempi, jos selkokieli olisi laissa. Silloin voisi olla mahdollista saada esimerkiksi lisää rahoitusta, jolla selkokielen käyttöä voidaan lisätä.

Miten olet aikoinaan kiinnostunut kielestä?

– Minulle luettiin paljon satuja silloin, kun olin lapsi. Sadut kiinnostivat minua niin paljon, että halusin kuulla samat sadut monta kertaa. Lopulta osasin ne ulkoa.

– Olen ollut onnekas, sillä minulla oli koulussa todella hyviä äidinkielen opettajia. He kannustivat minua ja tarjosivat minulle myös haasteita. Äidinkielen opettajat tekevät mielestäni todella tärkeää työtä. Hyvä opettaja voi saada lapset ja nuoret kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta.

Miten sinusta tuli kielen ammattilainen?

– Lukion jälkeen opiskelin suomen kieltä ja valmistuin suomen kielen maisteriksi. Olen opettanut suomen kieltä peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa opetuksessa ja yliopistossa. Olen opettanut suomea myös ulkomailla. Lisäksi olen kirjoittanut väitöskirjan.

Mitä muita töitä olet tehnyt ennen nykyistä työtäsi?

– Olen saanut tehdä todella mielenkiintoisia töitä. Työni ovat liittyneet kieliin, monikielisyyteen, opetukseen ja koulutukseen. Olin yli 16 vuotta töissä Opetushallituksessa. Juuri ennen nykyistä työtäni olin Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtaja.

Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

– Tykkään leikkiä kielellä, joten sanat ovat minulle tärkeitä. Suomen kielessä on laaja ja monipuolinen sanasto.

Kuka?

Ikä: 52 vuotta

Asuinpaikka: Espoo

Syntymäpaikka: Paavola

Perhe: puoliso Timo Nissilä ja kaksi aikuista tytärtä

Ammatti: Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Harrastukset: veneily, mökkeily, lukeminen ja pitkät kävelylenkit

Lempiruoka: vuohenjuustosalaatti