Kuvassa on Marja Kauppinen. Hän toimii vapaaehtoisena läksyhelppinä eli läksykerhon ohjaajana.

Marja Kauppinen toimii vapaaehtoisena läksyhelppinä eli läksykerhon ohjaajana.

Läksyhelppi selittää vaikeita sanoja

Marja Kauppinen on läksyhelppi. Hän ohjaa koululaisten läksykerhoa Ruoholahden peruskoulussa, Helsingissä.

Suomen punainen risti eli SPR järjestää apua läksyjen tekoon yhdessä koulujen kanssa. Toimintaa on monissa Suomen kaupungeissa.Kerhojen ohjaajat ovat kaikki vapaaehtoisia. Kerhot on suunnattu kaikille lapsille, mutta mukana on jonkin verran enemmän maahanmuuttajalapsia.

Miten sinusta tuli läksykerhon ohjaaja?

– Olen ollut pitkään SPR:n jäsen, ja olen ollut töissä sekä keskustoimistossa että kentällä jo aikaisemmin. Minulla vapautui enemmän aikaa vapaaehtoistyöhön, kun jäin eläkkeelle. Minua kiinnosti toimia läksykerhon ohjaajana, koska olen koulutukseltani opettaja eikä minulla ole omia lapsia. Vapaaehtoistyön ansiosta minulla säilyy yhteys lapsiin ja koulumaailmaan. On mukava nähdä, miten koulut ovat muuttuneet. Maahanmuuttajia on jo paljon enemmän kuin aikaisemmin. On myös kiinnostavaa tietää, minkälainen jakokulma nykypäivänä on käytössä.

Mitä läksykerhossa tehdään?

– Läksyt ovat kerhossa tietenkin tärkeintä. Ohjaajat esimerkiksi selittävät sanoja, jos niitä on vaikea ymmärtää. Päätehtävämme on kannustaa ja motivoida läksyjen teossa. Eniten apua tarvitaan matematiikan, englannin ja suomen kielen läksyissä. Olemme hankkineet kerhoon myös pelejä ja piirustusvälineitä.

Kenelle kerhot on tarkoitettu?

– Kaikki koululaiset ovat tervetulleita, mutta etenkin maahanmuuttaja- lapsilla voi olla tarvetta saada apua läkyjen teossa. He eivät esimerkiksi voi kielen takia saada tällaista apua kotoa. Jotkut sanat voivat olla heille yhä vaikeita, vaikka he puhuvatkin jo sujuvaa suomea. Muuten maahanmuuttajalapset ovat yhtä taitavia kuin suomea äidinkielenään puhuvat.

Kerro jokin esimerkki tilanteesta, jossa kieli voi tuottaa vaikeuksia?

– Esimerkiksi tehtävänannot voivat olla erittäin vaikeita ymmärtää. Muistan esimerkiksi, kun geometrian tehtävässä selitin sanaa aidanpylväs.

Miten kulttuurienväliset erot näkyvät työssäsi?

– Eivät erot tule kerhossa merkittävästi esiin. Tietenkin lapsilla on hyvin erilaiset taustat ja kotiolot. Toisaalta on ilahduttavaa, että monikulttuurisuus otetaan jo hyvin huomioon koulussa. Lapsilla, jotka tulevat Aasiasta, voi myös olla vähemmän tietoa Euroopasta, ja toisin päin. Tämä on myös etu. Lapset voivat kertoa ja keskustella siitä, millaista on eri maissa.

Keneen kannattaa ottaa yhteyttä, jos läksyjen teossa tarvitsee apua?

– Kannattaa selvittää, onko koulussa läksykerhoa. Asiaa voi tiedustella oman luokan opettajalta. Mukaan läksykerhoon saa tulla koska vain ilman ennakkoilmoittautumista.

Mikä on parasta työssäsi?

– On mukavaa olla tekemisissä energisten kouluikäisten kanssa. Erityisen ilahduttavaa on nähdä, että monet tulevat kerhoon seuraavanakin vuonna. Esimerkiksi kolmasluokkalaiset hulivilit ovat jatkaneet vielä kuudesluokkalaisina. He tekevät reippaasti läksyt ja auttavat vielä toisiaankin.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste