Kuvassa on kielentutkija Heini Lehtonen.

Suomi muuttuu monikieliseksi

Kielentutkija Heini Lehtonen tutkii, miten kieli muuttuu Itä-Helsingissä. Siellä nuoret puhuvat 20:tä eri kieltä. Tulokset ovat yllättäviä.

Joissakin Itä-Helsingin kouluissa yli puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Suomen jälkeen suurimmat kielet ovat venäjä, viro, arabia ja somali. Oppilaat puhuvat keskenään suomen kieltä. Puheeseen sekoittuu esimerkiksi arabian ja somalin sanoja. Heini Lehtonen on tutkinut, miten sanoja wallahi ja warya käytetään.

Mitä wallahi ja warya tarkoittavat?

– Wallahi on arabiaa. Se tarkoittaa, että vannon jumalan nimeen. Sana on levinnyt moniin kieliin islamilaisissa maissa. Suomeen se on levinnyt esimerkiksi somalien, arabiankielisten ja kurdien mukana. Suomessa se tarkoittaa samaa kuin oikeesti.

– Itä-Helsingin nuoret voivat sanoa: wallahi tuossa on iso koira. Se tarkoittaa, että tuossa on oikeesti iso koira. Tai: wallahi, maksan sinulle huomenna. Se tarkoittaa, että lupaan maksaa sinulle huomenna.

– Warya on somaliaa. Se tarkoittaa: hei poika! Sanalla tervehditään siis miehiä.

– Näitä sanoja kuulee Itä-Helsingissä suomen kielen seassa. Monet nuoret tuntevat ne ja käyttävät niitä.

Mihin ryhmiin Itä-Helsingin nuoret kuuluvat?

– Nuoret eivät ajattele koko ajan, että he ovat esimerkiksi vain somaleja tai venäläisiä. He voivat olla vaikka koripalloilijoita tai hip hoppareita. Hip hop nousi esiin tutkimuksessa, koska hip hopparit suhtautuvat usein myönteisesti monikielisyyteen. He ovat suvaitsevaisia. He käyttävät somalin sanoja suomenkielisessä puheessa.

Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaisille nuorille?

– He eivät kuulu vain yhteen ryhmään. Minua hätkähdytti, kuinka monet somalitaustaiset nuoret sanovat, että he ovat ulkomaalaisia. Heille suomi on vahvin kieli. Silti heille sanotaan, että he eivät voi olla suomalaisia, koska he ovat erivärisiä. Monille tummaihoinen ei vieläkään kelpaa suomalaiseksi!

– Toisaalta he korostavat joskus, että he ovat suomalaisia. Joskus he korostavat, että he kuuluvat yhteen niiden kavereiden kanssa, jotka ovat oppineet suomea toisena kielenä.

Käytät sanaa kielitieto. Mitä se on?

– Kun on kielitietoa, ihminen tietää, millaisia kieliä on olemassa, miten kieli toimii, miten kieli muuttuu. Se on kielellistä suvaitsevaisuutta.

– Monilla Itä-Helsingin kouluilla on huono maine. Puhutaan, että kun siellä on maahanmuuttajia, niin eihän siellä lapset opi. Se on surullinen ja väärä kuva. Siellä oppilailla on taitoja, joita muilla ei ole. Kaikkien kielelliset taidot paranevat sellaisessa ympäristössä.

– Esimerkiksi luokassa voidaan tervehtiä joka aamu 15 kielellä. Kaikki osaavat ne tervehdykset. Siten lapset löytävät luontevan kanavan puhua omasta kielestään. Lapset saavat itseluottamusta. Koulutyö helpottuu.


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.