Ruokajonot ilmestyivät Suomeen yli 20 vuotta sitten. Ohisalo sanoo, että ruokajonoista ei päästä helposti enää eroon.
Mitä köyhyys on?
– Köyhyyttä on monenlaista. Köyhissä maissa köyhyys tarkoittaa sitä, että ihmisiltä puuttuu elämän perusasiat, kuten ruoka ja koti. Suomessa köyhyys on suhteellista. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa. Suomessa ihminen on köyhä, jos hän ansaitsee jatkuvasti 60 prosenttia siitä, mitä ihmiset keskimäärin ansaitsevat.
– Suomessa on noin 700 000 ihmistä, jotka elävät jatkuvasti köyhyydessä. Se tarkoittaa, että joka kahdeksas Suomessa asuva ihminen on pienituloinen.
Miksi Suomessa on ruokajonoja?
– Ruokajonot tulivat Suomeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Kirkko halusi auttaa ihmisiä, jotka köyhtyivät laman aikana. Kirkko perusti ruokapankkeja. Ilmainen ruuan jakelu Euroopan Unionissa perustui aluksi maatalouden ylituotantoon. Myöhemmin myös kaupat alkoivat jakaa ylimääräisiä elintarvikkeita köyhille ihmisille.
– Nykyisin ruoka-avun jakaminen on osa köyhyyden hoitoa kaikkialla Euroopassa, sillä Euroopan unioni rahoittaa ilmaista ruuan jakamista. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö antoi viime vuonna ensimmäistä kertaa rahaa ruuan jakeluun. Tämän vuoksi ruoka-avun merkitys kasvaa entisestään.
Päästäänkö leipäjonoista koskaan eroon?
– Ei päästä, ainakaan helposti, koska tuhannet ihmiset Suomessa ovat riippuvaisia ilmaisesta ruoasta.
– Yksikään poliitikko ei uskalla ehdottaa ruuan jakelun lopettamista, sillä se tarkoittaisi poliittisen uran loppua. Ruokajonot ovat myös monien ihmisten työpaikka.
– Ruokajonoja ylläpitää myös kauppojen ruokahävikki. Ihmiset vaativat, että kaupoissa pitää olla paljon erilaisia elintarvikkeita myytävänä. Osa elintarvikkeista jää aina myymättä ja päätyy ruokajonossa jaettavaksi.
– Ruokajonoista voidaan päästä eroon, jos köyhyys vähenee. Hallitus on kuitenkin leikannut pienituloisten sosiaalitukia ja tehnyt veromuutoksia, jotka suosivat rikkaita. Siksi köyhien määrä Suomessa on lisääntynyt.
Millaisia ihmisiä ruokajonoissa käy?
– Kaksi suurinta ryhmää ovat työttömät keski-ikäiset miehet ja köyhät eläkeläisnaiset. Naisten pieni eläke liittyy muun muassa hoivaan ja vanhemmuuteen. He kantavat lastenhoidosta päävastuun, ja se näkyy eläkkeessä. Ruokajonoissa käy myös esimerkiksi ulkomaan kansalaisia sekä vammaisia henkilöitä.