Myös monet lapset kiroilevat, kun heitä harmittaa. Lapset käyttävät lievempiä sanoja kuin aikuiset. Lasten kirosanoja ovat esimerkiksi hitsipilli, jukra tai himpura. Kovempia kirosanoja lapset oppivat vanhemmiltaan.

Myös monet lapset kiroilevat, kun heitä harmittaa. Lapset käyttävät lievempiä sanoja kuin aikuiset. Lasten kirosanoja ovat esimerkiksi hitsipilli, jukra tai himpura. Kovempia kirosanoja lapset oppivat vanhemmiltaan.

Kirosana helpottaa, kun suututtaa

Melkein kaikki ihmiset kiroilevat joskus. Silti pidämme kiroilua rumana tapana. Hitto soikoon! Miksi käyttäydymme näin oudosti?

Otetaan esimerkki. Monet urheilijat käyttäytyvät hyvin, mutta joskus he kiroilevat.

– Perkele, sanoi taitoluistelija Emmi Peltonen Etelä-Korean olympialaisissa.

Hän kaatui yhden hypyn luistelunsa aikana. Se harmitti. Siksi Peltonen lausui kilpailun jälkeen kirosanan.

Sanomme siis kirosanoja, jos tunnemme kipua, suutumme tai petymme.

Kirjailija Jari Tammi on perehtynyt perusteellisesti suomalaisiin kirosanoihin. Hän kokosi kirosanoja Suureen kirosanakirjaan. Tammi löysi suomen kielestä melkein 6 000 kirosanaa.

Ajatusta nopeampi kiroilu

Miksi sanomme kirosanoja, kun suutumme tai kun käy kipeää?

– Ihminen kiroilee nopeammin kuin ajattelee. Kirosanat tulevat mieleen aivojen vanhimmasta osasta. Tunteet ja kehon liikkeet ovat siellä myös, kertoo Tammi.

– Kirosana pääsee suusta heti, kun ihminen lyö varpaan pöydänjalkaan. Jotkut tutkijat väittävät, että kiroilu lievittää kipua. Tai ihminen kestää kipua kauemmin, kun hän kiroilee.

– Kiroilu helpottaa oloa. Se helpottaa oloa samalla tavalla kuin karjaisu. Karjaisusta kirosanaan on lyhyt matka.

Lue lisää kirosanoista Selkosanomien numerosta 4/2018, joka ilmestyi 28.2.2018.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste